Käyvän arvon erien vaikutus tilintarkastuspalkkioon : Tarkastelussa eurooppalaiset pankkialan yhtiöt

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää käyvän arvon erien yhteyttä tilintarkastajalle maksettavaan tilintarkastuspalkkioon pankkialalla. Tilintarkastuspalkkioiden määräytymistä ja niihin vaikuttavia tekijöitä on tutkittu aihepiirinä jo pitkään, ja monien eri tekijöiden on havaittu vaikuttavan palkkion muodostumiseen. Käyvän arvon erien ja tilintarkastuspalkkioiden välistä yhteyttä on kuitenkin tähän päivään mennessä tutkittu hyvin rajallisesti ja saaduissa tuloksissa on ollut vaihtelua. Käypään arvoon arvostaminen on yhä enenevissä määrin yleistynyt tilinpäätöksissä, mikä on lisännyt sen merkitystä myös tilintarkastuksen näkökulmasta.

Aiemmat tutkimukset ovat havainneet, että käyvän arvon erien tilintarkastamiseen liittyy haasteita. Tämä johtuu muun muassa osaan käyvän arvon eriin liittyvästä arviointiepävarmuudesta, monimutkaisuudesta ja subjektiivisuudesta. Aiempien tutkimusten mukaan tällaiset erät lisäävät tilintarkastajan työmäärää sekä riskiä, ja heijastuvat näin myös tilintarkastuspalkkioon. Subjektiivisten käyvän arvon erien ja tilintarkastuspalkkion välisen yhteyden on havaittu olevan positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä.

Tutkielma on toteutettu vuosilta 2018–2023 kerätyllä eurooppalaisella pankkialan aineistolla. Aineistoa varten kerättiin tietoja pankkialan yhtiöistä Fitch Ratings PRO -tietokannasta ja tilintarkastustietoja Audit Analytics -tietokannasta. Lopullinen tutkimusaineisto koostui 687 havainnosta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty usean muuttujan lineaarista regressioanalyysiä. Tutkittavat käyvän arvon erät määriteltiin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin lukeutuvan IFRS 13 -standardin mukaisesti kolmeen tasoon erien arvonmääritykseen käytettävien tietojen havainnoitavuuden perusteella. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti tason 2 ja tason 3 käyvän arvon eriin näihin sisältyvän subjektiivisuuden ja arviointiepävarmuuden vuoksi.

Tutkimustulosten perusteella subjektiivisimpien, tason 3, käyvän arvon erien ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä tilintarkastajalle maksettavaan tilintarkastuspalkkioon. Sen sijaan tason 2 ja 3 erien yhteismäärän yhteyden palkkioon havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä, mutta negatiivinen. Tulosten perusteella subjektiivisten käyvän arvon erien määrä ei siis johda korkeampiin tilintarkastuspalkkioihin. Saadut tulokset poikkeavat näin ollen aiemmasta tutkimuksesta, minkä vuoksi lisätutkimukselle voidaan nähdä olevan tarvetta edelleen.