Rahoituspalveluiden arvonlisäverotus

dc.contributor.authorReunanen, Hannamaija
dc.contributor.facultyfi=Kauppatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Business Studies|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2006-11-17
dc.date.accessioned2018-04-30T13:47:24Z
dc.date.accessioned2025-06-25T19:16:36Z
dc.date.available2018-04-30T13:47:24Z
dc.date.issued2006
dc.description.abstractTutkielman tavoitteena oli selvittää rahoituspalvelujen osalta, mitkä pankkien tarjoamista rahoituspalveluista ovat arvonlisäverollisia ja mitkä arvonlisäverottomia. Ja toisaalta selvittää syyt, miksi osa rahoituspalveluista on jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, miltä osin pankki voi vähentää hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyvän arvonlisäveron. Tutkielman loppuosassa tuotiin esille nykyisen käytännön ongelmat sekä mahdollisuudet, miten arvonlisävero voitaisiin mahdollisesti ulottaa pankkien tarjoamiin rahoituspalveluihin. Arvonlisäverolain lähtökohtana on ollut palvelujen kattava arvonlisäverovelvollisuus. Rahoituspalveluiden ominaispiirteistä johtuen rahoituspalveluiden veron perusteen määrittäminen on osoittautunut hyvin hankalaksi. Edellä mainitusta johtuen rahoituspalvelut on jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Osa rahoituspalveluista on kuitenkin kilpailuneutraliteettiin vedoten tulkittu verollisiksi rahoituspalveluiksi. Vaikeuksia rahoituspalvelujen arvonlisäverotuksen arvioinnissa aiheuttaa rahoituspalveluihin liittyvien käsitteiden tulkinnanvaraisuus. Pankit ovat kehittyneet viimeisen vuosikymmenen aikana perinteisistä talletuksista vastaanottavista ja luottoja myöntävistä laitoksista yhä enemmän erityyppisiä ja monimuotoisempia rahoituspalveluja tarjoaviksi rahoituspalveluyrityksiksi. Tulkintaongelmissa yhä keskeisemmäksi ovat muodostuneet EY-tuomioistuimen linjanvedot. Arvonlisäverossa vähennysoikeuden tarkoituksena on estää veron kertaantuminen. Pankkien harjoittamaan verottomaan toimintaan kohdistuvat kustannukset eivät ole vähennyskelpoisia arvonlisäverotuksessa. Tältä osin verottomaan toimintaan kohdistuvien tuotantopanoshankintojen arvonlisävero jää piilokustannuksena loppukuluttajan maksettavaksi. Veron kertaantumisongelma ei luonnollisestikaan kuulu hyvän kulutusverojärjestelmän ominaisuuksiin.
dc.description.notificationfi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format|
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent80
dc.identifier.olddbid4758
dc.identifier.oldhandle10024/4710
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/14631
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.rights.accesslevelrestrictedAccess
dc.rights.accessrightsfi=Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.|en=Full text can be read only on Tritonia's computers.|sv=Fulltext kan läsas enbart på Tritonias datorer.|
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/4710
dc.subjectRahoituspalvelut
dc.subjectarvonlisäverotus
dc.subject.studyfi=Laskentatoimi ja rahoitus|en=Accounting and Finance|
dc.titleRahoituspalveluiden arvonlisäverotus
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
osuva_1943.pdf
Size:
254.91 KB
Format:
Adobe Portable Document Format