Koronapandemian vaikutus tilintarkastuspalkkioihin Pohjoismaissa

Abstract

Tilintarkastuspalkkioita on systemaattisesti tutkittu 1980-luvulta lähtien, mutta niiden yhteyttä maailmanlaajuisiin kriiseihin on varsinaisesti tutkittu vasta 2000-luvulla, kun ensin finanssikriisi ja myöhemmin koronapandemia haastoivat alaa. Maailmanlaajuiset kriisit ovat aiemman tutkimuksen mukaan olleet yhteydessä tilintarkastuspalkkioiden nousuun, kun tarkastettavien yritysten toiminnassa lisääntynyt monimutkaisuus ja riski on nostanut tilintarkastuspalkkioita. Koronapandemian vaikutuksia tilintarkastuspalkkioihin ei ole kuitenkaan vielä kattavasti tutkittu etenkään Pohjoismaissa.

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten koronapandemian aikana yrityksiin ja tilintarkastukseen tapahtuneet taloudelliset muutokset vaikuttivat yritysten maksamien tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen Pohjoismaissa. Tutkimusaineistona käytettiin vuosien 2017–2023 tilinpäätöstietoja pohjoismaisista pörssiyhtiöistä. Tilintarkastuspalkkiot kerättiin Audit Analytics -tietokannasta ja muut tilinpäätöstiedot Orbis-tietokannasta, ja se sisälsi 2090 yritysvuosihavaintoa. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin lineaarista regressioanalyysia, jossa selitettävänä muuttujana oli tilintarkastuspalkkion luonnollinen logaritmi. Kontrollimuuttujat perustuvat Simunicin (1980) kehittämään malliin, jossa tilintarkastuspalkkioon vaikuttavat tarkastettavan asiakkaan koko, toiminnan monimutkaisuus, tiettyihin tilinpäätöksen osiin liittyvät tarkastusongelmat, toimiala ja omistusrakenne.

Tutkimustulosten perusteella koronapandemialla ei ole tilastollisesti merkitsevää positiivista vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin. Sen sijaan analyysissä havaittiin tilastollisesti melkein merkitsevä negatiivinen yhteys. Mahdollisena selityksenä on etenkin etätyön mahdollistamat kustannussäästöt. Tulokset viittaavat siihen, että Pohjoismaissa sopeuduttiin pandemiaan tehokkaasti, tai että tilintarkastuksen toimintaympäristö ei muuttunut merkittävästi. Jatkotutkimuksia tarvitaan erityisesti alueellisten erojen, etätyön ja listaamattomien yritysten osalta, jotta pandemian kokonaisvaikutukset ymmärretään paremmin.