Suorituspaine akateemisessa työssä : Akateemisella uralla työskentelevien kokemuksia suorituspaineesta

Abstract

Akateemiseen työhön kohdistuvat suoritusvaatimukset ovat viime vuosikymmenten aikana lisääntyneet yliopistojen toimintaympäristön muutosten, tulosohjauksen sekä suoritusmittareiden korostumisen myötä. Aiemmassa tutkimuksessa on tarkasteltu esimerkiksi akateemisen työn kuormitusta, työhyvinvointia ja arviointijärjestelmien vaikutuksia, mutta suorituspaineen muodostumista kokonaisvaltaisena kokemuksellisena prosessina on tutkittu verrattain vähän. Erityisen puutteellisesti tunnetaan, miten suorituspaine rakentuu akateemisessa työssä sekä millaiset tekijät vaikuttavat sen sisäistymiseen ja seurauksiin.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten suorituspaine muodostuu akateemisessa työssä ja millaisena se näyttäytyy yliopistotyötä tekevien kokemuksissa. Tutkimus tarkastelee suorituspaineen taustalla vaikuttavia rakenteellisia ja kulttuurisia tekijöitä, paineen sisäistymisprosessia sekä siitä seuraavia psyykkisiä, kehollisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Tutkimus perustuu suorituspaineen, akateemisen työn, identiteetin sekä työhyvinvoinnin tutkimukseen.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena hyödyntäen abduktiivista lähestymistapaa. Aineisto koostui 2592 avoimesta vastauksesta, joissa vastaajat kuvasivat kokemuksiaan suorituspaineesta akateemisessa työssä. Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin periaatteita hyödyntäen. Analyysissa tunnistettiin suorituspaineeseen liittyviä merkityksiä, kokemuksia ja teemoja, joiden pohjalta muodostettiin suorituspaineen keskeiset kategoriat ja niiden väliset yhteydet.

Tulosten perusteella suorituspaine rakentuu akateemisessa työssä rakenteellisten ja kulttuuristen tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Keskeisiä paineen lähteitä ovat esimerkiksi suoritusmittarit, julkaisuvaatimukset, kilpailu, epävarmat urapolut sekä akateemiseen kulttuuriin liittyvät odotukset. Näiden pohjalta paine muodostuu yksilön tulkinnan ja sisäistymisen kautta. Sisäistymisprosessissa suoritusodotukset alkavat ohjata yksilön käsitystä omasta arvosta, riittävyydestä ja ammatillisesta identiteetistä. Aineistossa suorituspaine ilmeni muun muassa stressinä, uupumuksena, riittämättömyyden tunteina, syyllisyytenä sekä erilaisina käyttäytymiseen liittyvinä seurauksina, kuten ylisuorittamisena, jatkuvana työn ajatteluna ja vaikeutena irrottautua työstä.

Tutkimuksen keskeinen kontribuutio on suorituspaineen muodostumista kuvaavan mallin rakentaminen. Mallin perusteella suorituspaine rakentuu rakenteellisten, kulttuuristen ja yksilöllisten tekijöiden vuorovaikutuksessa, minkä vuoksi sitä ei voida tarkastella yksinomaan yksilön kokemana kuormitustekijänä tai työn vaatimuksista seuraavana ilmiönä. Tutkimus syventää ymmärrystä akateemisen työn suorituspaineesta ja tarjoaa uuden näkökulman siihen, miten suorituspaine syntyy, sisäistyy ja vaikuttaa yksilöiden hyvinvointiin sekä toimintaan. Tuloksia voidaan hyödyntää yliopistojen työhyvinvoinnin, johtamisen ja työolojen kehittämisessä.

Over the past few decades, performance demands in academic work have increased due to changes in the university operating environment, performance management, and the growing emphasis on performance metrics. Prior research has examined topics such as workload in academic work, occupational well-being, and the effects of evaluation systems, but the formation of performance pressure as a holistic, experiential process has remained relatively under-researched. In particular, there is a lack of understanding regarding how performance pressure is constructed in academic work, as well as the factors that influence its internalization and consequences.

The aim of this study is to understand how performance pressure is formed in academic work and how it manifests in the experiences of university employees. The study examines the structural and cultural factors underlying performance pressure, the process of internalizing this pressure, and the resulting psychological, physical, and behavioral effects. The study builds on research concerning performance pressure, academic work, identity, and occupational well-being.

This study was conducted as qualitative research utilizing an abductive approach. The data consisted of 2,592 open-ended responses in which respondents described their experiences of performance pressure in academic work. The data was analyzed utilizing the principles of thematic analysis. The analysis identified meanings, experiences, and themes related to performance pressure, which formed the basis for establishing the core categories of performance pressure and the connections between them.

Based on the results, performance pressure in academic work is constructed through the joint impact of structural and cultural factors. Key sources of pressure include, for example, performance metrics, publication requirements, competition, precarious career paths, and expectations related to academic culture. Based on these, pressure is formed through individual interpretation and internalization. In the internalization process, performance expectations begin to guide the individual's sense of self-worth, adequacy, and professional identity. In the data, performance pressure manifested as stress, burnout, feelings of inadequacy, guilt, and various behavioral consequences, such as overachieving, constantly thinking about work, and difficulty detaching from work.

The key contribution of this study is the construction of a model describing the formation of performance pressure. According to the model, performance pressure is constructed through the interaction of structural, cultural, and individual factors, which is why it cannot be viewed solely as a stressor experienced by the individual or as a phenomenon resulting merely from job demands. The study deepens the understanding of performance pressure in academic work and offers a new perspective on how performance pressure arises, is internalized, and affects individual well-being and behavior. The results can be utilized in developing occupational well-being, leadership, and working conditions in universities.