YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA EUROOPAN UNIONIN RAKENNERAHASTO-OHJELMISSA: Kestävää kehitystä Pohjanmaalla

Abstract

Tutkimuksessani käsittelin kestävän kehityksen, erityisesti ympäristönäkökulman, huomioimista Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmissa tarkastelemalla EU:n ja Suomen ohjelma-asiakirjoja sekä analysoimalla tästä näkökulmasta Etelä- ja Länsi-Suomen alueellista (ELSA) suunnitelmaa vuosille 2014–2020. Lisäksi tarkastelin esimerkinomaisesti seitsemää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukemaa hanketta Pohjanmaan maakunnassa.

Tutkimuksessani vastasin seuraaviin kysymyksiin: miten kestävän kehityksen tavoitteet ja ympäristönäkökulma sisältyivät rakennerahastojen ohjelma-asiakirjoihin EU:n, valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Tutkin myös, miten ohjelma-asiakirjoihin valitut painopisteet ovat heijastuneet Pohjanmaalla toteuttaviin hankkeisiin aihepiirin ja tavoitteiden asettelun puolesta.

Teoreettisia lähtökohtia tutkimuksessani olivat projektiyhteiskuntaan läheisesti liittyvä ohjelmaperusteinen arviointi ja aluekehityshankkeen arviointia selittävät mallinnukset. Temaattisen arvioinnin kohteena tutkimuksessani oli kestävä kehitys, joka on yksi Euroopan unionin horisontaalisista periaatteista. Horisontaaliset periaatteet ovat yhteisiä kaikille jäsenmaille koko unionin alueella. Läpäisevänä periaatteena kestävän kehityksen eri osa-alueiden yhteensovittaminen tulisi siten ulottua kaikkeen aluekehittämiseen myös kansallisella tasolla.

Tutkimuksessani kävi ilmi, että vaikka kestävä kehitys ja ympäristönäkökulma huomioitiin ohjelmien tavoitteissa ja painopisteissä keskimäärin varsin hyvin, palaute aiemmilta ohjelmakausilta kestävän kehityksen määrittelyn puuttumisesta oli otettu huomioon ja kestävää kehitystä oli pyritty valtavirtaistamaan hanketyöhön esimerkiksi sisällyttämällä hankehakemuksiin erillinen kestävän kehityksen arviointiosio. On ohjelmatyössä edelleen haasteita saada kestävä kehitys integroitua kiinteämmin ja konkreettisemmin käytännön hanketyöhön. Tästä syystä nostan tärkeiksi seikoiksi rahoittajan asiantuntijuuden ja aktiivisuuden nostaa kestävän kehityksen mukaisia aluekohtaisia hankevalintakriteereitä esille. Keskiöön nousevat lisäksi vuoropuhelu ja neuvottelut rahoittajan ja hankehakijan välillä sekä hankehakijoiden ohjaus.

Teemoina esimerkkihankkeissa esiin nousivat muun muassa innovaatiopotentiaali energiateknologian ratkaisuissa, energiatehokkuus ja uusiutuva energia. Ottaen huomioon Pohjanmaan vahvuuden energia-teknologiassa olivat esimerkkihankkeet siten aihepiiriltään ja tavoitteiltaan pääosin relevantteja suhteessa kohdealueen tarpeisiin.