Palkkatasa-arvon turvaaminen sukupuolten välillä : Lainsäädännön ja oikeusperiaatteiden rooli sukupuolten välisen palkkatasa-arvon turvaamisessa

Abstract

Tämä lainopillinen tutkielma käsittelee palkkatasa-arvoa ja sen toteutumisen edellytyksiä oikeudellisena ilmiönä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat oikeudelliset perusteet ja periaatteet palkkatasa-arvon toteutumiselle Suomessa. Toisin sanoen keskeinen tavoite tutkimuskysymyksen kannalta on selvittää, miten voimassa oleva lainsäädäntö ja oikeusperiaatteet edistävät ja turvaavat palkkatasa-arvon toteutumista Suomessa.

Tulokset osoittavat, että lainsäädäntö ja oikeusperiaatteet ovat keskeisiä välineitä palkkatasa- arvon toteutumisen kannalta muodostaen yhdenvertaisuutta edistävää kokonaisuutta. Kokonaisuus rakentuu monitasoiselle normiperustalle, johon kuuluvat erityisesti perustuslain yhdenvertaisuussäännökset, tasa-arvolaki sekä EU-oikeudelliset periaatteet. EU-oikeudesta ja tasa-arvolaista kumpuavista periaatteista erityisesti samapalkkaisuusperiaate ja syrjinnän kielto ovat (palkka)tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta keskeisessä roolissa. Syrjintäkielto periaatteena kieltää kaiken sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja eriarvoisen kohtelun, kuin myös palkkasyrjinnän. Lisäksi tehokas oikeussuoja ja suhteellisuus ohjaavat sääntelyn tulkintaa ja soveltamista käytännössä.

EU-oikeuden merkitys on keskeinen palkkatasa-arvon kehityksessä. Oikeusperiaatteiden rinnalla erityisesti uudehko palkka-avoimuusdirektiivi (2023/970) toimii vahvistavana elementtinä puoltamassa työntekijöiden oikeuksia. Direktiivi asettaa työnantajille uusia velvoitteita, joilla pyritään parantamaan syrjinnän havaitsemista ja ehkäisyä palkkaerojen ollessa sääntelystä huolimatta sitkeästi yhä läsnä Suomessa ja muualla Euroopassa. Tutkimuksessa nousee jatkuvasti esiin myös oikeuskäytännön rooli. Käytännön tapaukset konkretisoivat syrjintäkiellon soveltamista sekä EU- että kansallisella tasolla.

Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä todetaan, että palkkatasa-arvoa turvataan Suomessa varsin kattavalla oikeudellisella sääntelyllä. Tästä kaikesta huolimatta sukupuolten väliset palkkaerot ovat säilyneet yhteiskunnassa. Säilyminen viittaa siihen, että ongelma ei ole ensisijaisesti normien puuttumisessa vaan niiden käytännön toteutumisessa. Tutkimus korostaa palkka-avoimuuden ja tehokkaan oikeussuojan merkitystä palkkatasa-arvon edistämisessä. Oikeudellinen arviointi palkkatasa-arvoa ja -syrjintää koskevissa tapauksissa ei myöskään missään nimessä rajoitu ainoastaan tarkoitukselliseen syrjintään, vaan oikeustapaukset ovat silloin tällöin osoittaneet myös näennäisesti neutraalien käytäntöjen muodostavan kiellettyä välillistä syrjintää.