Tarjouspyynnön epäselvyys julkisissa hankinnoissa

Abstract

Pelkkä julkisten hankintojen taloudellinen arvo on Suomelle merkittävä, mutta sen lisäksi niillä voidaan edistää esimerkiksi elinkeinotoimintaa ja alueellista elinvoimaa. Hankintojen hyödyt saattavat monesti jäädä realisoitumatta, sillä hankintaprosesseja ei aina saada vietyä loppuun. Julkisen hankinnan epäonnistumisen taustalla voi olla tarjouspyynnön epäselvyys. Epäselvyys voi ilmetä tarjouspyynnössä monin eri tavoin, mutta yhdistävänä tekijänä on, että epäselvyys osoittaa hankintayksikön menetelleen hankinnassa hankintasäännösten vastaisesti. Hankintasäännösten vastainen epäselvä tarjouspyyntö ei voi muodostaa perustaa virheettömälle hankintamenettelylle tarjousten vertailukelvottomuuden vuoksi.

Tämän tutkielman tavoitteena on vastata kysymykseen siitä, miten välttyä tarjouspyynnön epäselvyydeltä julkista hankintaa tehdessä. Tarkastelu keskittyy tarjouspyyntöihin, joita hankintayksiköt ovat tehneet avoimella menettelyllä toteutetuissa EU-kynnysarvon ylittävissä julkisissa hankinnoissa. Mikäli tutkimusongelmaan löydetään vastaus, voisi tämä tutkielma tarjota työkalun epäselvyyksien välttämiselle. Lisäksi epäselvyyksien välttäminen edesauttaisi julkisia hankintoja, markkinaoikeuden käsittelyaikojen viivytyksettömyyttä, sekä ihmis- ja perusoikeuksien toteutumista. Tutkimusmetodina tutkielmassa käytetään oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia. Tutkielman kannalta keskeisiä oikeuslähteitä ovat lait, EU:n direktiivit, lain esityöt, oikeustieteellinen kirjallisuus ja markkinaoikeuden ratkaisut.

Tutkielmassa on havaittu, että sääntely muodostaa tarkastelun kohteena olevalle tarjouspyynnölle tietyn tavoitetilan, jota hankintayksikön tulisi tavoitella. Tarjouspyynnön tavoitetila koostuu tarjouspyynnön selkeydestä, kirjallisesta muodosta ja sisällöstä. Tarjouspyyntöjen tarkastelu osoittaa myös, että epäselvyyksien taustalla vaikuttaa usein hankinnan valmisteluvaihe, sillä valmistelun ideaalimallista poikkeaminen johtaa helposti heikkolaatuisiin asiakirjoihin. Tutkielmassa on havaittu, että tarjouspyynnön epäselvyys näyttäytyy useimmiten epäselvyytenä hankinnan sisällöstä, kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteissa tai soveltuvuutta koskevissa vaatimuksissa. Mainitut epäselvyydet johtavat seurauksiin, joiden voidaan lähtökohtaisesti katsoa olevan haitallisia hankintayksikölle.

Tämä tutkielman perusteella hankintayksikön on mahdollista välttää tarjouspyynnön epäselvyys hankinnan valmisteluvaiheessa valmistelun ideaalimallia noudattamalla ja huolellisella suunnittelulla. Lisäksi hankintayksikön tulee asiakirjoja laatiessaan pyrkiä tarjouspyynnön tavoitetilaan. Hankintamenettelyn aikana epäselvyyden välttäminen ei enää ole mahdollista, mutta sen sijaan hankintayksikkö voi puuttua epäselvyyteen välttääkseen sen seurauksia. Epäselvyyteen voidaan puuttua esimerkiksi tarjouspyyntöä korjaamalla, tekemällä hankintaoikaisu tai keskeyttämällä hankinta.