Vankien perusoikeuksien rajoittamisen oikeudelliset perusteet
Pysyvä osoite
Kuvaus
Tutkimuksen aiheena on vankien perusoikeudet ja erityisesti vankien perusoikeuksien
rajoittamisen oikeudellisten edellytysten tarkasteleminen. Tutkimuksessa vastaan
tutkimuskysymykseen: Millä edellytyksin vankeuslailla voidaan rajoittaa perustuslaissa
säädettyjä perus- ja ihmisoikeuksia? Tutkimuksen oikeudellisen luonteen vuoksi käytän
tutkimusmetodina lainoppia eli oikeusdogmatiikka. Lainopillisessa tutkimuksessa tutkin
voimassa olevaa oikeutta sekä muiden oikeuslähteiden suhtautumista siihen. Rajaan aiheeni
ulkopuolelle ulkomaisen lainsäädännön, koska keskityn tutkimuksessa vain kansalliseen
perusoikeussääntelyyn ja miten vankeuslaki suhtautuu tähän. Rajaan tutkimuksestani pois myös
osan perusoikeussääntelystä eli keskityn vain sellaisten perusoikeuksien tarkasteluun, jotka ovat
tutkimuksen aiheen kannalta relevantteja.
Työssä keskityn tarkastelemaan erityisesti vankeuslakia (767/2005) ja Suomen perustuslakia
(731/1999), joiden pohjalta tutkimus rakentuu. Tutkimuksen kannalta keskeisimmät
perustuslain säännökset ovat 2. luvun säännökset perusoikeuksista. Vaikka käytän työssäni
termiä perusoikeudet, viittaan sillä yhtäläisesti sekä perus-, että ihmisoikeuksiin. Tämä
käsitepari voidaan mieltää yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, vaikka näiden käsitteiden
oikeudellinen pohja on erilainen. Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat yhtäläisesti kaikille Suomen
oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille, mutta tietyin edellytyksin näitä oikeuksia voidaan
rajoittaa. Perusoikeuksien rajoitustoimet ovat tiukan sääntelyn alaisia, mutta joskus sääntely voi
olla epäselvää tai joiltakin osin puutteellista. Tämä luo ristiriitoja muun muassa
perusoikeussääntelyn ja vankeuslain säännösten välille. Näitä ristiriitoja pyrin tässä
tutkimuksessa tunnistamaan.
Tutkimuksessa nousee esiin erityisesti muutama seikka, joiden varaan oikeudellisesti
hyväksyttävät perusoikeuksien rajoitusedellytykset rakentuvat tai niiden tulisi rakentua. Näitä
ovat; täsmällinen lainsäädäntö, tarkka harkinta erityisesti viranomaistoiminnassa,
yhdenmukainen oikeuskäytäntö ja yhtenäinen viranomaistoiminta. Kun nämä neljä edellä
mainittua kokonaisuutta on huomioitu lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä, luo se pohjan
hyväksyttäville ja oikeudenmukaisille perusoikeuksien rajoitusedellytyksille. Vankeuslain nojalla
tehdyn perusoikeuksien rajoitusedellytykset eivät siis perustu ainoastaan lainsäädäntöön, vaan
niiden oikeudellinen perusta on paljon laajempi.
