Verkkoasioinnit: Esimerkkinä Pohjanmaa 2000

dc.contributor.authorSaarenpää, Kati
dc.contributor.facultyfi=Hallintotieteiden tiedekunta|en=Faculty of Public Administration|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2003-05-14
dc.date.accessioned2018-04-30T13:47:59Z
dc.date.accessioned2025-06-25T15:58:48Z
dc.date.available2018-04-30T13:47:59Z
dc.date.issued2003
dc.description.abstractTietotekninen kehittyminen ja elektronisointuminen ovat muuttaneet perinteisiä kaupankäynnin rakenteita. Tulevaisuudessa kaupankäynti ja muut asioinnit tapahtuvat yhä enenevässä määrin tietoverkkojen kautta. Suomessa tämä kehitys on useisiin muihin maihin verrattuna pitkällä. Vaasan yliopiston aluetieteen laitos on jo 1970 luvulta saakka tehnyt asiointikyselyjä vanhan Vaasan läänin ja osittain Oulunläänin alueen kunnissa. Kuluttajatutkimuksen viimeisimmässä, kyselyssä on mukaan otettu sähköisen asioinnin osio. Tämä tutkimus perustuu tähän vuonna 2000 suoritetun kyselyn poikkileikkausaineistoon. Tutkimuksen aineisto kerättiin loka-joulukuussa vuonna 2000 postikyselynä. Kysely lähetettiin 6 401 Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä tasaväliotannalla poimitulle taloudelle. Käyttö-kelpoisia vastauslomakkeita palautui 3 443 kappaletta, 54,2 prosenttia tavoitetuista. Tutkimusalueeseen kuuluvat 57 kuntaa Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista sekä yksitoista kuntaa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia pohjalaisten kuluttajien sähköistä asiointikäyttäytymistä yleisessä kuluttajakäyttäytymisen kontekstissa sekä selittää elektronista kauppaa uutena kaupankäynnin muotona. Tutkimuksessa selvitetään mitä tuotteita ja palveluksia osallistuneet taloudet ovat Internetin kautta ostaneet. Mitä etuja kuluttajat kokevat verkkoasioinneista saavansa ja toisaalta mitä esteitä Internetin kautta asioinnille on. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää vaikuttaako esimerkiksi asuinpaikka (maaseutu/kaupunki), ikä tai koulutus verkkoasiointien yleisyyteen. Näiden tekijöiden pohjalta on pyritty muodostamaan pohjalaisen verkkoasioijan profiili. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat asiointikäyttäytymiseen ja erityisesti asiointikäyttäytymiseen elektronisessa kaupankäynnissä liittyvät teoriat. Kuluttajia tarkastellaan demografisten (ikä, koulutus, ammatti, asuinpaikka) kriteerien pohjalta. Internetasioinnit olivat tutkimukseen osallistuneitten talouksien joukossa tutkimusajankohtana vähäisiä. Demografiset tekijät vaikuttavat vastaajien Internetasiointien tekoon voimakkaasti. Tyypillinen pohjalainen verkkoasioija on nuori, korkeasti koulutettu ja kaupungissa asuva. Verkon kautta on hankittu useimmin pankkipalveluita, kirjoja ja lehtiä. Tärkeimpänä verkkoasioinnin etuna pohjalaiset pitävät mahdollisuutta asioida vuorokauden ympäri, asioinnin vaivattomuutta ja mahdollisuutta tutustua tuotteisiin rauhassa. Tärkeimmiksi esteiksi Internetin kautta asioinnille koetaan sopivien laitteiden tai Internetyhteyden puute, se, ettei tuotteisiin voi tutustua konkreettisesti sekä maksamiseen liittyvät ongelmat. Maakunnittain tarkasteltuna Pohjanmaan maakunnassa oli tehty eniten verkkoasiointeja ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa vähiten
dc.description.notificationfi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig.
dc.format.bitstreamfalse
dc.format.extent123
dc.identifier.olddbid5036
dc.identifier.oldhandle10024/4988
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/8131
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/4988
dc.subjectSähköinen kaupankäynti
dc.subjectasiointi
dc.subjectPohjanmaa
dc.subject.studyfi=Aluetiede|en=Regional Studies|
dc.titleVerkkoasioinnit: Esimerkkinä Pohjanmaa 2000
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot