Ristikkäiskauppa EU-maiden välillä

Abstract

Suhteelliseen etuun pohjautuvien kaupankäynnin mallien mukaan maiden ulkomaankauppa perustuu sellaisiin tuotteisiin, joiden tuotannossa maa on suhteellisesti tehokkain. Tällöin tuotannontekijävarannot nousevat olennaisiksi tekijöiksi tehtäessä eroja maiden välille. Viime vuosikymmeninä maiden väliset erot ovat tasoittuneet kaikenlaisten tuotannontekijöiden kehittyneen liikkuvuuden takia, jolloin myös kaupankäynnin luonne on muuttunut. Ristikkäiskaupalla tarkoitetaan saman tuotannonalan samankaltaisten tuotteiden kaupankäyntiä, ja se muodostaa joissakin tapauksissa hallitsevan osan maiden välisestä kokonaiskaupankäynnistä.

Ristikkäiskauppa perustuu usein monopolistiseen kilpailutilanteeseen, jossa jokainen yksittäinen yritys valmistaa omaa variaatiotansa tuotteesta, ja kuluttajan kannalta hyöty kasvaa, kun valittavissa on enemmän variaatioita. Euroopan unionissa ristikkäiskaupan rooli on monilla toimialoilla merkittävä, mutta tyypillistä on, että erot eri maissa ja toimialoilla ovat suuria. Tässä tutkielmassa tutkittavista maista Saksalla on vahva ja laaja teollisuus, ja sen ristikkäiskaupankäynti on voimakkainta. Espanjan ristikkäiskauppa noudattelee Saksan linjaa, mutta on voimakkuudeltaan matalampi. Suomi ja Irlanti pienempinä talouksina ovat erikoistuneet harvemmille toimialoille, joissa ne käyvät ristikkäiskauppaa tyypillisesti tutkimusintensiivisillä hyödykkeillä.

Euroopassa ristikkäiskauppa on pysynyt vakaalla tasolla vuonna 1995 tai aikaisemmin EU:hun liittyneiden valtioiden välillä. 2000-luvulla mukaan liittyneiden maiden kanssa käyty ristikkäiskauppa on ollut huomattavassa kasvussa, mutta kasvu näyttää pysähtyneen 2000-luvun aikana. Ristikkäiskaupan kehitykselle suotuisinta näyttää tulosten perusteella olevan integraatiovaihe, kun maat purkavat kaupan esteitä EU:n edellyttämälle tasolle, jonka jälkeen itse liittyminen ei enää kasvata ristikkäiskauppaa kovinkaan paljoa. Vertikaalinen ristikkäiskauppa, jossa maa tuo eri laatuisia tuotteita kuin vie, on hallitsevammassa roolissa kuin horisontaalinen ristikkäiskauppa, jossa laatu tuotteilla on sama. Jokaisella tutkituista maista matalalaatuisen tavaran vienti uusiin EU-maihin vaihdossa saman tavararyhmän korkealaatuisempaan tuontiin oli nousussa, mitä voidaan selittää tuotannon jalostusvaiheiden teettämisellä halvemman työvoiman maissa.