​​Lähijohtamisen vaikutus organisaation ja työntekijöiden väliseen psykologiseen sopimukseen​.

Abstract

Psykologinen sopimus ymmärretään sanattomana sopimuksena työntekijän ja organisaation välillä. Psykologinen sopimus nähdään sitoutumisen taustalla vaikuttavana tekijänä, joka sisältää molemman osapuolen odotuksia ja toiveita työsuhteelle. Sitoutuminen työntekijän ja organisaation välillä lisääntyy, kun psykologisen sopimuksen odotukset täyttyvät. Tutkielman näkökulmana on tutkia, sitä kuinka lähijohtaja voi omalla johtamistyöllään vaikuttaa psykologisen sopimuksen muodostumiseen. Lähijohtaja toimii usein organisaation edustajana työntekijän suuntaan, jonka takia lähijohtajan toimilla on vaikutusta sopimuksen täyttymiseen ja heikentymiseen.

Tutkielma toteutettiin Webropol-kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin lähijohtajana toimiville henkilöille. Kyselyyn vastasi 32 lähijohtajana toimivaa henkilöä. Kysely rakentui lähijohtamisen ja sitoutumisen teeman ympärille ja näistä molemmista teemoista oli kaksi kysymystä, yksi avoin kysymys sekä yksi Likertin 5-portainen asteikko, joka sisälsi useamman väittämän. Tutkimuksen tulokset analysoitiin Webropol ohjelman avulla, jonka avulla tulokset saatiin Word- ja Excel taulukoihin. Kysely toteutettiin anonyymisti.

Tutkimustuloksista ilmeni, että sitoutumisen taustalla merkityksellisen työn kokemus on tärkeässä roolissa. Sitoutuminen muodostuu vahvempana, kun työ tuntuu merkitykselliseltä. Lähijohtajien merkityksestä sitoutumiseen tutkimuksessa ilmeni, että osallistava ote johtamisessa sekä valmentavan johtajuuden ideologia antavat hyvät lähtökohdat johtajana onnistua sitouttamisessa. Lähijohtajan käyttämä vuorovaikutus nousi tärkeään merkitykseen sopimuksen vahvistajana.