Rikoksesta epäillyn nimen julkaiseminen mediassa : Julkisuuden henkilön asema rikosuutisoinnissa
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tutkielmassa tarkastellaan rikoksesta epäillyn ja syytetyn nimen julkaisemista mediassa sekä sitä, miten julkisuuden henkilön asema vaikuttaa julkaisemisen oikeudelliseen arviointiin rikosprosessin eri vaiheissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä oikeudellisilla edellytyksillä media voi julkaista rikoksesta epäillyn tai syytetyn henkilöllisyyden sekä miten sananvapauden, julkisuusperiaatteen, yksityiselämän suojan ja syyttömyysolettaman välinen punninta vaikuttaa julkaisuharkintaan.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu sananvapauden, julkisuusperiaatteen, yksityiselämän suojan ja syyttömyysolettaman välisen suhteen tarkastelulle rikosuutisoinnin kontekstissa. Keskeisiä käsitteitä ovat rikoksesta epäilty, syytetty, julkisuuden henkilö sekä julkinen intressi. Tutkielma on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen tutkimus, jossa tarkastellaan voimassa olevaa oikeutta tulkinnan ja systematisoinnin keinoin. Tutkimusaineisto koostuu erityisesti Suomen perustuslaista, julkisuuslaista, esitutkintalaista ja laista oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Lisäksi aineistona hyödynnetään hallituksen esityksiä, korkeimman oikeuden ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä, oikeuskirjallisuutta sekä Julkisen sanan neuvoston ratkaisuja ja journalistisia ohjeita.
Tutkielmassa osoitetaan, että rikoksesta epäillyn tai syytetyn nimen julkaiseminen ei määräydy yksittäisen oikeussäännön perusteella, vaan arviointi perustuu tapauskohtaiseen kokonaispunnintaan. Keskeisessä asemassa ovat muun muassa julkaistavan tiedon yhteiskunnallinen merkitys, rikosprosessin vaihe, henkilön asema julkisuudessa, tiedon paikkansapitävyys sekä julkaisemisesta aiheutuvat seuraukset. Erityisesti rikosprosessin alkuvaiheissa korostuvat yksityiselämän suoja ja syyttömyysolettama, sillä rikosoikeudellista vastuuta ei ole vielä ratkaistu. Oikeudenkäyntivaiheessa julkisuusperiaatteen merkitys vahvistuu, mutta myöskään tällöin julkisuus ei ole rajoittamatonta.
Tutkielman perusteella julkisuuden henkilön asema voi madaltaa nimen julkaisemisen kynnystä silloin, kun julkaistavalla tiedolla on yhteys henkilön julkiseen rooliin tai yhteiskunnallisesti merkittävään keskusteluun. Julkisuuden henkilö ei kuitenkaan menetä oikeuttaan yksityiselämän suojaan, vaan arviointi edellyttää edelleen huolellista perusoikeuspunnintaa. Pelkkä yleisön kiinnostus tai viihdearvo ei oikeuta henkilöllisyyden julkaisemista. Tutkielma osoittaa myös, että suomalaisessa rikosuutisoinnissa julkaisukäytännöt eivät ole täysin yhdenmukaisia, minkä vuoksi median julkaisuharkinnalla on merkittävä vaikutus siihen, millaiseksi rikoksesta epäillyn tai syytetyn asema muodostuu julkisuudessa.