Maatilan sukupolvenvaihdoksen toteutus ja verosuunnittelu

Abstract

Maatalouden harjoittaminen on tällä hetkellä Suomessa murrosvaiheessa. Muuttuneeseen toimintaympäristöön sopeutuminen on haastavaa. Maatalouden sukupolvenvaihdosprosessin tunteminen ja siihen ryhtymisen tukeminen ovat valtiovallan ja muiden toimijoiden tärkeimpiä tehtäviä maatalousyrittäjyyden ja maamme alueellisen kehityksen turvaamiseksi. Haastava ja muuttumassa oleva toimintaympäristö innostivat lähtemään tutkimaan juuri maatalouden sukupolvenvaihdosta. Haluan löytää asioiden taustalla vaikuttavia seikkoja ja ratkaisuehdotuksia ongelmatilanteisiin.

Sukupolvenvaihdos on yleisin tapa aloittaa maatilan pito maamme perheviljelmävaltaisilla tiloilla. Sukupolvenvaihdos on monitahoinen ja -vaiheinen prosessi. Tarkoituksenmukaisimman toteutusvaihtoehdon löytäminen on aina tilannesidonnaista ja asianosaisista riippuvaista. Prosessin läpiviemiseksi on varattava riittävästi aikaa ja asiantuntijoiden apu on yleensä aina tarpeen. Yleispäteviä neuvoja sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi on turha edes yrittää lähteä esittämään, mutta tavoitteena on löytää kattava ja kaikille osapuolille edullinen kokonaisratkaisu sukupolvenvaihdoksen suorittamiseksi tällä hetkellä vallitsevissa olosuhteissa. Tuon tutkimuksessa esille eri toteutusvaihtoehdot, niiden valmistelussa huomioon otettavat seikat ja tärkeimmät näkökohdat niiden onnistuneeseen soveltamiseen. Pääpaino tutkimuksessa on sukupolvenvaihdoksen verosuunnittelussa.

Pääasiallisesti sukupolvenvaihdos toteutetaan joko kaupalla, lahjalla tai lahjanluonteisella kaupalla. Se voidaan viedä läpi myös vaiheittaisena tai vuokraamisen kautta. Maatalousyrittäjän kuoltua maatila siirtyy jatkajalle perintönä. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun sukupolvenvaihdoksen suunnittelu aloitetaan hyvissä ajoin luopujan vielä eläessä. Maatalouden ja muun yritystoiminnan sukupolvenvaihdoksen verotuskohtelu sekä tukilait ovat muuttumassa. Joitain muutoksia perintö- ja lahjaverolakeihin on jo tehty. Suunnitteilla olevat ja jo toteutetut lakimuutokset ovat pääosin sukupolvenvaihdoksia edesauttavia. Eri asia on sitten, mikä muutosten käytännön merkitys on, ovatko muutokset tarkoituksenmukaisia ja toteutuvatko pitkän tähtäimen tavoitteet.