Saavutettavuus hyvinvointialueiden viestinnässä : Dokumenttianalyysi selkokielisten ja ruotsinkielisten palveluiden kehittämisestä hyvinvointialueilla

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan hyvinvointialueiden palveluiden saavutettavuuden kehittämistä selkokielen ja ruotsin kielen osalta. Tutkielman tavoitteena on luoda käsitys siitä, minkälaisia toimia hyvinvointialueilla nostetaan esille palveluiden saavutettavuuden kehittämiseksi sekä minkälaisia hallinnollisen lukutaidon näkökulmia toiminnassa ilmenee. Hyvinvointialueiden toimintaa sitova lainsäädäntö luo raamit saavutettavan viestinnän toteuttamiselle ja tutkielmassa tarkastelluilla hyvinvointialueilla esiintyy tarve selkokielen ja ruotsin kielen käytölle palveluissa. Tutkielma toteutettiin dokumenttianalyysina. Aineisto koostuu hyvinvointialueiden tuottamista dokumenteista, joissa käsitellään selkokielisen ja ruotsinkielisen viestinnän tilaa ja saavutettavuuden kehittämiseen vaadittavia toimia. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Saavutettavuus ja hallinnollinen lukutaito toimivat tutkielman teoreettisena viitekehyksenä.

Dokumenttianalyysin tulokset osoittavat, että saavutettavuutta parantavilla toimilla tuetaan laajasti selkokieltä ja ruotsin kieltä käyttävien palvelunkäyttäjien hallinnollista lukutaitoa. Saavutettavuuden kehittämistoimissa hyvinvointialueilla korostuvat henkilöstön kouluttaminen, hyvinvointialueiden välinen yhteistyö sekä digitaalisten palveluiden kehittäminen. Lisäksi selko- ja ruotsinkielisten palveluiden kannalta oleellista on se, miten hyvinvointialueen johto tukee työntekijöiden mahdollisuutta tuottaa saavutettavia palveluita. Hallinnollisen lukutaidon kannalta tuloksissa ilmenee tarve selkeälle viestinnälle, joka toistuisi selkokielisenä ja ruotsinkielisenä yhtenäisesti hyvinvointialueen eri yksiköiden välillä sekä hallinnollisten prosessien eri vaiheissa. Selkeällä viestinnällä vaikutetaan palvelunkäyttäjien toiminnallisen, rakenteellisen ja prosessuaalisen lukutaidon toteutumiseen sekä luodaan mahdollisuus kommunikatiivisen lukutaidon hyödyntämiseen. Medialukutaitoon vaikuttaa erityisesti digitaalisten palveluiden saavutettavuus ja yhteiskunnallista lukutaitoa tukee palvelunkäyttäjien osallistaminen hyvinvointialueiden palveluiden toimintaan vaikuttamiseen.

Johtopäätös on se, että saavutettavuutta parantavilla toimilla sekä hallinnollisen lukutaidon piirteiden huomioimisella on vaikutusta palvelunkäyttäjien kykyyn hakeutua ja toimia itsenäisesti hyvinvointialueiden palveluiden piirissä. Selkokielisten ja ruotsinkielisten palveluiden ja palvelupolkujen kehittäminen tukee siten palvelunkäyttäjien välisen tasa-arvon toteutumista.