Popularisering av språkvetenskap

Abstract

Tutkimusaineistoni koostuu kuudesta kielitiedettä käsittelevästä artikkelista. Artikkeleista kolme on popularisoituja ja ne on julkaistu ruotsalaisessa Språktidningen-lehdessä. Tieteelliset artikkelit puolestaan on poimittu kolmesta tieteellisestä julkaisusta. Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella artikkelien leksikaalis-kieliopillista rakennetta vertailevasta näkökulmasta. Tutkimukseni ensimmäisessä osassa olen tarkastellut artikkeleita syntaktisella tasolla kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusotetta hyödyntäen. Tekstin luettavuutta olen mitannut kahden eri luettavuusindeksin avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on ollut ruotsalaisen C. H. Björnssonin (1968) kehittämä lix-arvo sekä Birgit Vallhovin (1971) LOM-arvo. Lausetasolla tutkimuksen kohteena ovat olleet artikkeleiden keskimääräinen virkepituus sekä virkerakenne. Tutkimustulosteni perusteella tieteellisten artikkeleiden virkkeiden keskimääräinen pituus on hieman pidempi kuin popularisoitujen artikkeleiden. Popularisoidussa materiaalissa virkerakenne on hieman yksinkertaisempi kuin tieteellisissä artikkeleissa, mutta ero näiden kahden tyylilajin välillä ei ole kovin suuri. Yksittäisiä artikkeleita tarkasteltaessa virkerakenteen erot tulevat selvemmin esille.

Tutkimukseni toisessa osassa olen analysoinut artikkeleita leksikaalisella tasolla kvalitatiivista tutkimusotetta käyttäen. Teoreettisena viitekehyksenä on toiminut Hellspongin ja Ledinin (1997) kehittämä luokittelu, jota hyödyntäen olen tarkastellut tekstin abstraktiutta, yksityiskohtaisuutta sekä tiiviyttä. Tutkimukseni osoittaa, että pitkien sanojen prosentuaalinen osuus kaikista sanoista on suurempi tieteellisissä artikkeleissa kuin popularisoiduissa artikkeleissa. Termit puolestaan ovat tavallisia sekä tieteellisessä että popularisoidussa kielitiedettä käsittelevässä materiaalissa. Tieteellisten artikkeleiden kieli on abstraktimpaa kuin popularisoitujen artikkeleiden. Tunnusomaista abstraktille tekstille ovat muun muassa verbaali- ja adjektiivisubstantiivien käyttö sekä verbien passiivimuodot. Tutkimustulosteni perusteella tieteellisissä artikkeleissa kerrotaan tutkimustuloksista yksityiskohtaisesti.

Kielitiedettä popularisoidaan kuten muitakin tieteenaloja. Kielitieteessä tutkimusmateriaalina on kieli, jolloin sekä tutkimusmateriaali että se, millä sitä analysoidaan kuuluvat samaan kokonaisuuteen.