Korona ja Suomi – suomalainen koronakriisin hallinta kansainvälisessä kirjallisuudessa vuosina 2020–2025

Abstract

Tässä pikakatsauksessa tarkastellaan Suomen COVID-19-pandemian hallintaa käsittelevää kansainvälistä englanninkielistä kirjallisuutta, joka on julkaistu tammikuun 2020 ja huhtikuun 2025 välisenä aikana. Katsaukseen sisältyneiden 83 artikkelin perusteella kirjoittajat tunnistivat yhdeksän Suomeen liittyvän koronakriisin hallinnan tutkimuksen teemaa: politiikkasisällöt ja toimenpiteet, institutionaaliset ja kulttuuriset kontekstit, demokratia ja oikeusvaltio, hallinnan monitasoisuus, kriisiviestintä, tulokset ja vaikutukset, talous- ja tukipolitiikka, rajarajoitukset, sekä johtaminen ja päätöksenteko. Katsauksen tutkimukset olivat sekä ainoastaan Suomeen keskittyneitä tapaustutkimuksia että vertailevia tutkimuksia. Vertailumaina tutkimuksissa olivat useimmiten Pohjoismaat, mikä voi rajoittaa monipuolisempaan vertailuun perustuvia kansainvälisiä tutkimuksellisia havaintoja. Katsauksen perusteella kirjoittajat korostavat pandemianhallinnan systeemistä luonnetta ja ehdottavat jatkotutkimukselle kolmea metatason teemaa: kriisin kehystämisen ja systeemisen hallinnan tarkastelua, kriisin ja hallintatoimien vaikuttavuuden arviointia, sekä instituutioiden muutokseen keskittyvää tutkimusta. Monitieteinen katsaus toimii myös viiteaineiston lähteenä tulevalle tutkimukselle.

This article presents the results of a rapid review of international English-language research on Finland’s COVID-19 crisis management from January 2020 to April 2025. Drawing on 84 studies published mainly for the scientific community, the authors identified nine themes for research on the topic: policies and restrictions; institutional and cultural contexts; democracy and the rule of law; crisis communication; policy effects; economic and financial policy; border restrictions; and leadership and decision-making. Both case studies solely focusing on Finland and comparative studies were identified. Comparative studies often focused on Nordic countries, limiting broader international insights. Based on the review, the authors underline the systemic nature of pandemic governance and call for future research addressing one of the three meta-level themes of crisis framing, impact assessment, and institutional change.