Kehysten käyttö valtionyhtiön kriisiviestinnässä

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisista näkökulmista valtionyhtiön kriisi esitetään yrityksen, ministeriön ja ministerin kriisiviestinnässä. Tarkastelussa on Finavia Oyj:n kohtaama johdannaiskriisi, jonka juuret ovat vuonna 2009–2011 tehdyissä, tappiollisissa johdannaissopimuksissa. Kriisi laajentui syksyllä 2015, kun liikenne- ja viestintäministeriön ja ministerin epäiltiin rikkoneen hyvää hallintotapaa. Finavian lisäksi kriisistä ovat viestineet liikenne- ja viestintäministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Aineistoksi valitut tekstit on poimittu Finavian ja ministeriön verkkosivuilta sekä ministeri Anne Bernerin blogista.

Tutkimusmenetelmänä käytetään kehysanalyysia. Kehykset ohjaavat tapahtumien tulkintaa tietyistä näkökulmista korostamalla todellisuuden tiettyjä piirteitä muita tärkeämpinä. Tutkimuksessa kehyksiä tarkastellaan suhteessa kriisiviestinnällisiin tavoitteisiin selvittämällä kehyksissä esiintyviä vastuukysymyksiä ja kriisin ratkaisuehdotuksia. Lisäksi kehyksiä tarkastellaan suhteessa läpinäkyvyyteen, minkä avulla selvitetään valtionyhtiön, ministeriön ja ministerin halua toteuttaa niille osoitettuja moraalisia velvoitteita ja viestiä kriisistä.

Kriisiviestinnästä nousi esiin kolme kehystä, jotka olivat vastuun, avoimuuden ja hyvän hallintotavan kehykset. Vastuun kehystä käytettiin lukumäärällisesti eniten Finavian aineistossa. Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Anne Berner käyttivät sen sijaan eniten hyvän hallintotavan kehystä. Kehykset tukevat kriisiviestinnän strategisia tavoitteita. Vastuun kehyksen avulla käsitellään vastuukysymyksiä, sekä määritellään kriisin syitä ja syyllisiä. Avoimuuden kehyksellä keskitytään tekemään ratkaisuehdotuksia ja esittelemään organisaatioiden tekemiä toimenpiteitä sekä yhteistyötä muiden kanssa. Hyvän hallintotavan kehyksellä yritys, ministeriö ja ministeri vastaavat väitteisiin hyvän hallintotavan rikkomisesta. Kaikki kehykset toimivat myös läpinäkyvyyden keinona, sillä ne painottavat organisaation avoimuutta kriisin selvitysprosessissa ja rehellisyyttä sidosryhmiä kohtaan.

Valtionyhtiön, ministeriön ja ministerin kriisiviestinnän näkökulmat johdannaiskriisiin painottivat vastuullisuutta ja moraalisuutta. Finavia painotti selkeästi vastuullisuuden näkökulmaa vastuun kehyksen avulla, kun taas ministeriö ja Anne Berner painottivat moraalisuuden näkökulmaa avoimuuden ja hyvän hallintotavan kehysten avulla.