KUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS TAUS TA, TAVOITTEET JA MERKITYS

Yksityiseltä sektorilta peräisin oleva johtajasopimuskäytäntö on vielä verrattain nuori ilmiö kunnallishallinnossa, eikä aikaisempi kuntalaki tuntenut kunnanjohtajan johtaja-sopimusta ollenkaan. Uusi, vuonna 2015 voimaantullut kuntalaki muutti tilanteen pe-rusteellisesti. Kunnat ja kunnanjohtajat olivat tosin jo tätä ennen solmineet johtajaso-pimuksia vapaaehtoisesti. Johtajasopimuskäytäntöön on alusta alkaen liittynyt olen-naisena osana erokorvaus, vaikka se ei ole vieläkään lakisääteinen. Tutkielmassani tarkastelen kunnanjohtajan johtajasopimusta ja samalla kunnanjohta-jan asemaa. Tutkielman tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva kunnanjohtajan johtajasopimuksesta hakemalla vastausta kysymykseen: Mikä kunnanjohtajan johtaja-sopimus on? Aihe on tuore ja vähän tutkittu. Aiheen laajuudesta johtuen tarkastelen tutkimusaihetta poikkitieteellisin tutkimusmenetelmin. Tärkeimmät tutkimusmene-telmät ovat lainoppi ja hallintotieteen menetelmät. Myös oikeustaloustieteellä on osansa muiden menetelmien joukossa. Laadullisen tutkielman empiirinen aineisto koostuu kymmenestä kunnanjohtajan johtajasopimuksesta. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä on havainto kunnanjohtajan epästabiilista asemasta ja johtajasopimuskäytännön moniulotteisuudesta: kunnanjohtajan johtaja-sopimuskäytännöllä on monia eri tavoitteita, joihin johtajasopimus pystyy vastaamaan vaihtelevasti. Kunnanjohtajan johtajasopimus on uuden kuntalain aikana aiempaa merkittävämpi asiakirja ja sen juridinen asema on aiempaa selvempi. Samalla johtajasopimuksesta on tullut yksi johtamisen ja riskienhallinnan välineistä. Kunnanjohtajan johtajasopimus-käytäntö hakee lain muutoksesta huolimatta todennäköisesti vielä muotoaan, ja sa-malla aihe pysyy tutkimuskohteena ajankohtaisena ja mielenkiintoisena myös tulevai-suudessa.