Utveckling av och variation i morfologi och syntax i muntligt andraspråk. En fallstudie av fyra språkbadselever i årskurs 1

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen neljän ensiluokkalaisen kielikylpyoppilaan suullista ruotsin kieltä autenttisessa opetustilanteessa. Tarkoituksenani on selvittää, millaisia ruotsin muoto- ja lauseopillisia kielioppirakenteita kielikylpyoppilaat ovat omaksuneet luokkahuonetilanteissa, joissa opetuksen keskiönä ei ole kielen tietoinen harjoittaminen, vaan kielikylpyoppilaat omaksuvat ruotsin kielen luonnollisen vuorovaikutuksen kautta. Tarkastelen kielioppirakenteita uuden analyysimallin kautta: mallissa yhdistyvät prosessoitavuusteoriaan pohjautuva kielioppirakenteiden oppimishierarkia sekä rakenteiden automaation ja variaation aspekti.

Tapaustutkimuksessani pyrin luokkahuonehavainnointien ja nauhoitetun aineiston avulla selvittämään, millä prosessoitavuusteorian kehitysasteella kielikylpyoppilaiden toinen kieli on. Tutkimukseen valituista kielikylpyoppilaista kaksi (tyttö ja poika) ovat sosiaaliselta tyyliltään puheliaampia ja kaksi (tyttö ja poika) ovat hiljaisempia luokkahuoneessa. Käsittelen tutkimuksessani myös oppilaiden sosiaalisen tyylin ja suullisen toisen kielen kieliopillisen kehityksen yhteyttä sekä sitä omaksuvatko tutkimukseni kielikylpyoppilaat ruotsin kielen rakenteita oletetun oppimisjärjestyksen mukaisesti. Tarkastelen esiintymiä pääasiassa laadullisesti, mutta kielen automaation ja variaation tarkastelussa hyödynnän myös määrällisiä menetelmiä.

Tutkimuksessani käy ilmi, että osallistuneista kielikylpyoppilaista puheliaammat ovat omaksuneet prosessoitavuusteorian oppimishierarkiassa vaativampia kielioppirakenteita kuin hiljaisemmat oppilaat. Neljästä oppilaasta hiljaisempi poika on aineistoni perusteella omaksunut vähiten kielioppirakenteita. Oppilaiden sosiaalisella tyylillä oli selkeä vaikutus ruotsin kielen rakenteiden tuottamiseen ja variaatioon. Analyysin perusteella ensiluokkalaiset kielikylpyoppilaat eivät omaksuneet kaikkia kielioppirakenteita prosessoitavuusteorian mukaisesti. Tarvitaan runsaampi aineisto selvittämään, antaako analyysimalli luotettavan kuvan oppilaiden suullisen ruotsin kieliopillisesta kehityksestä.