Kodin verotuet – tavoite, normi ja vaikutus

Abstract

Tutkimus kohdistuu kodin verotukiin, joita ovat erityisesti oman asunnon luovutusvoiton verovapaus, ensiasunnon varainsiirtoverovapaus, asuntovelkojen korkovähennys, laskennallisen asuntotulon verovapaus sekä kotitalousvähennys. Ne aiheuttavat yhteensä yli 6 miljardin euron verotulojen menetyksen vuosittain. Tutkimuksen teemana on määritellä edellytykset sille, millainen on hyvä kodin verotuki. Tätä teemaa tutkitaan tunnistamalla kodin verotukien tavoitteet, niiden oikeudellinen sisältö sekä vaikutukset. Paneudutaan myös verotukilainsäädännössä esiintyneisiin EU-oikeudellisiin ongelmiin. Verotukien arviointia varten on määritelty hyvän verotuen edellytyksiä arvioiva malli, jota on testattu oman asunnon luovutusvoiton verovapauteen, ensiasunnon varainsiirtoverovapauteen ja kotitalousvähennykseen. Oman asunnon luovutusvoiton verovapaus lisää liikkuvuutta ja poistaa lukkiutumisvaikutusta asuntomarkkinoilla sekä estää inflaatiovoittojen verottamista. Se on nykymuotoisena tarpeettoman laaja. Verovapauden maltilliselle rajoittamiselle etsitään malleja muiden maiden lainsäädännöstä. Ensiasunnon varainsiirtoverovapauden tavoitteena on helpottaa ensiasunnon hankkimista, mutta se ei kuitenkaan toteuta verotuksen neutraalisuuden periaatetta. Asuntojen varainsiirtoverotus hidastaa muuttamista, joten sen tasoa olisi syytä tarkistaa. Asuntovelkojen korkovähennys on poistumassa verotuksesta vuonna 2023. Samassa yhteydessä poistuu myös ensiasunnon ostajan korotettu alijäämähyvitys. Ensiasunnon ostajan tukemiseksi olisi etsittävä neutraalimpia tukimuotoja. Asuntotulon verovapauden oikeudellinen perusta on epäselvä, mistä johtuen verotuen laskennasta tulisi luopua, mutta verovapaus tulisi kuitenkin säilyttää. Kotitalousvähennyksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja vähentää harmaata taloutta kotitalous- ja rakennustyömarkkinoilla. Korotetun kotitalousvähennyksen avulla tuetaan öljylämmityksestä luopumista sekä kotitalous- ja hoivatyötä. Uudistus on määräaikainen, ja sen vaikutuksia tulisi seurata jo kokeilujakson aikana. Kotitalousvähennyksen uudistamiseksi on esitetty myös uudenlaista kotitaloustukea, joka mahdollistaisi kotitalousvähennyksen kaltaisen tuen myös pienituloisille.

This research focuses on home tax expenditures, which are for example owner-occupied home capital gain tax exemption, first home transfer tax exemption, mortgage interest deduction, housing imputed income tax exemption and household tax deduction. These expenditures cause over 6-billion-euro tax revenue loss every year. The research theme is to define standards for good tax expenditure. This theme will be researched by recognizing aims, legal content and influence of home tax expenditures. A pilot had been made to apply the good standards of tax expenditure to three tax expenditures. There have also been tensions between national legislation and EU law. Owner-occupied home tax exemption decreases mobility on the housing market and defends the inflation gain taxation of housing estates. It is however unnecessary wide. Models to limit tax exemption are found in other countries' legislation. The purpose of first home transfer tax exemption is to simplify purchasing the first home. Transfer tax increases immobility in housing market and its tax percentage should be moderated. Mortgage interest deduction will end in the year 2023. Increased deficit relief to first home buyers will also end. First home buyer will need more neutral subsidy. Housing imputed income tax exemption has no legal base in Finland, so we should give up the estimation of this expenditure. Household tax deduction helps to increase job possibilities for low education labour and reduce underground economy in household market and building industry. Increased household deduction will support giving up oil heating and household work and care. Reform is temporary, and we should research its influence even during this test. It is also possible to support low-income citizens by new household benefit.