Myyjän ja kolmansien osapuolien vastuu kosteus- ja homevaurioituneen asunnon kaupassa

Abstract

Suomessa tehdään vuosittain noin 80 000 asuntokauppaa ja niiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Asuntokaupassa esiintyvät häiriötilanteet ovat määrältään suurimmat käytetyn asunnon kaupassa ja varsinkin home- ja kosteusvauriot on tunnustettu yhdeksi suomalaisten asuntojen ja rakennusten tyypilliseksi ongelmaksi. Tutkimuksissa on päädytty arvioon, että noin joka neljännessä pientalossa on home- ja kosteusvaurioita.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää myyjän ja kolmansien osapuolten, kuten kiinteistönvälittäjän, kuntotarkastajan sekä asunto-osakeyhtiön vastuu käytetyn asunnon kaupassa kosteus- ja homevaurion ilmetessä. Tarkastelun kohteena on sopimussuhde ja vastuun jakautuminen myyjän, ostajan ja/tai kolmannen osapuolen välillä.

Tutkimuksessa selvisi, että vaikka kosteusvauriotapaukset ovat luonteeltaan melko erilaisia, on kuluttajavalituslautakunnan ja tuomioistuinten ratkaisuissa nähtävissä linjauksia muun muassa kosteusvaurioihin soveltuvien eri virhetyyppien, virheiden seuraamusvalikoiman käytön sekä kolmansien tahojen vastuunjakoon liittyen. Kosteusvaurioiden korvausvastuuta koskevissa ratkaisuissa korostuu se, että korvausten saamisen kynnys on suhteellisen korkea, eikä varsinkaan piilevän virheen virhekynnys ylity kovin helposti. Asunnon virhettä koskevalla vastuunjaolla ei ratkaista koko kosteus- ja homevaurio-ongelmaa, eikä sillä voida vaikuttaa vaurioiden syntymiseen, mutta vastuunjako vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka paljon vähemmän riitoja tulevaisuudessa syntyy ja kuinka ne saadaan ratkeamaan helpommin.