Pendelöinti vai muutto? Kyselytutkimus pendelöinnistä Kauhavalle

Abstract

Pendelöinti eli oman kunnan ulkopuolella tapahtuva työssäkäynti on lisääntynyt paljon viime vuosikymmenien aikana. Nykyään jo noin joka kolmas pendelöi, ja sen seurauksena työssäkäyntialueet ovat muodostuneet laajemmiksi. Pendelöinnin taustalla on yksilön päätös valita alueellisen liikkuvuuden muodoksi joko työssäkäyminen toisessa kunnassa tai muutto. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalle Kauhavalle suuntautuvaa työssäkäyntiliikennettä ja saada selville miksi osa Kauhavalla työssäkäyvistä ei ole muuttanut paikkakunnalle ja millä perusteilla he valitsevat asuinalueensa. Kauhavalla työpaikkoja on enemmän kuin työllisiä, joten kaupunkiin tulee päivittäin paljon ulkopaikkakuntalaisia töihin.

Tutkimuksessa käytetty keskeinen teoriatausta rakentuu muuttoliikkeestä. Lisäksi tarkastellaan alueellisen liikkuvuuden toista muotoa pendelöintiä sekä alueiden seutuistumiskehitystä. Pendelöinnin yleistymiseen on vaikuttanut kaupungistumisen aikana tapahtunut elinkeinorakenteen muutos, työpaikkojen keskittyminen kaupunkiseuduille ja liikenteellinen kehitys. Toiminnallisen kaupunkiseudun laajentumiseen vaikuttanut aluerakenteen viimeaikainen seutuistumiskehitys on myös vaikuttanut lisäävästi työmatkaliikenteen määrään. Tutkimuksen aineisto kerättiin postikyselyllä, joka toteutettiin vuoden 2012 keväällä ja vastaajina oli Kauhavalle töihin muista kunnista kulkevia kaupungin suurimmista organisaatioista.

Tuloksista kävi ilmi, että tärkeimmät syyt toisella kuin työssäkäyntipaikkakunnalla asumiseen olivat omistusasuminen ja puolison työpaikka. Muita syitä olivat esimerkiksi omien sosiaalisten verkostojen sijainti asuinalueella tai sen läheisyydessä, työssäkäyntipaikkakunnan houkuttelemattomuus asuinpaikkana, harrastusmahdollisuudet, nykyisen asuinpaikan miellyttävyys tai paremmuus tai työssäkäyntipaikkakunnan palvelutarjonta. Osa voisi harkita muuttoa, jos esimerkiksi puolisollekin löytyisi töitä samasta kaupungista, löytyisi hyvä ja edullinen koti sopivalta paikalta tai kaupungissa tapahtuisi selkeästi positiivista kehitystä.

Yleisesti asuinpaikan valinnassa pendelöijät arvostivat erityisesti palvelujen saatavuutta ja laatua, mutta myös vapaa-ajan mahdollisuudet, sopiva ja viihtyisä asuinympäristö, lasten elinympäristö ja töiden löytyminen niin itselle kuin puolisollekin olivat tärkeimpien tekijöiden joukossa. Moniin asuinpaikan valintaan vaikuttaviin tekijöihin kaupunki ei voi juuri vaikuttaa, mutta toisia tekijöitä kehittämällä se voi edistää muuttoa alueelle, esimerkiksi kiinnittämällä huomiota kaupungin ulkoiseen yleiskuvaan, vapaa-ajantarjontaan tai asumismahdollisuuksiin ja -ympäristöön.