Pakolaiskriisi sanomalehden sivuilla: Diskurssianalyyttinen tutkimus pakolaiskriisikeskustelusta Helsingin Sanomissa

Abstract

Pakolaiskriisi riepotteli Eurooppaa vuonna 2015. Terroristijärjestöjen ja sotien takia paenneet turvapaikanhakijat saapuivat aalloittain Eurooppaan, jossa heidän saapumiseensa ei ollut osattu varautua. Resurssipulan takia Euroopan maat olivat paineen alla turvapaikanhakijoiden vaeltaessa maasta toiseen. Turvapaikanhakijat olivat puolestaan uupuneita matkustelusta ja halusivat päästä turvaan odottamaan turvapaikkapäätöstä. Painostava tilanne kiristi niin kansalaisia, pakolaisia kuin eri asiantuntijoitakin, ja sanomalehdet uutisoivat siitä vilkkaasti. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan, mitkä asiat johtivat pakolaiskriisin syntyyn juuri kyseisenä vuonna ja millaisia puhetapoja käytettiin sanomalehtiartikkeleissa pakolaiskriisistä keskusteltaessa. Kiinnostuksen kohteena on myös suomalaisten asennoituminen pakolaisten saapumiseen.

Tutkimus on laadullinen ja tutkimusaineistona käytettiin Helsingin Sanomista syksyllä 2015 kerättyjä sanomalehtiartikkeleita, koska turvapaikanhakijoita saapui silloin eniten ja heistä käyty keskustelu kävi kuumimmillaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia eli puhetapoja tutkivaa menetelmää. Sanomalehtiartikkeleista nousi esiin neljä päädiskurssia, jotka käsittelevät pakolaiskriisiä pakolaisten puolestapuhujien ja vastustajien näkökulmasta sekä pakolaisten omien puheiden ja asiantuntijoiden puheiden näkökulmasta. Näille päädiskursseille löydettiin yhteensä 13 aladiskurssia, jotka käsittelevät erilaisia tuntemuksia, joita päädiskurssien henkilöryhmittymät tunsivat ja sitä, millä tavalla ne peilautuivat henkilöiden puhetapoihin.

Tutkimuksen keskeinen havainto on, että sanomalehdissä käyty keskustelu pakolaiskriisistä oli hyvin polarisoitunutta. Uutisoinnissa oli eniten pinnalla maahanmuuttomyönteinen keskustelu, mutta maahanmuuttokielteinen keskustelu oli myös vilkasta. Neutraalia sävyä hädin tuskin huomasi tutkimusaineiston sanomalehtiartikkeleista. Pakolaisia puoltavasta keskustelusta löytyi myös monipuolisempia diskursseja, kun taas vastustavan keskustelun diskurssit olivat kapea-alaisempia. Pakolaisten diskurssit olivat lähtökohtaisesti negatiivissävytteisiä. Positiivisuus oli melko vähäistä pakolaisten keskuudessa, koska elämä oli ollut hyvin vaikeaa lähihistorian aikana. Asiantuntijoiden puheesta taas kumpusi epävarmuus, mutta toisaalta hallitsevuus, sillä heidän intressinään oli ilmiselvästi säilyttää asiantuntijoihin kohdistuva arvostus.

Toisen tutkimusongelman eli pakolaiskriisin syntyyn vaikuttavat tekijät nousivat esille niin tutkimusaineistossa kuin muuttoliiketeoriassakin. Suurimmat syyt pakolaisten vilkkaalle liikkumiselle oli lähtömaiden työntävät tekijät eli esimerkiksi sodat, joiden takia eläminen lähtömaissa ei ollut enää mahdollista. Toinen syy oli kohdemaiden vetävät tekijät, joista kuultiin yhä enemmän erilaisten sähköisten kanavien kautta. Nämä yhdessä lisäsivät ihmisten halua lähteä etsimään parempia olosuhteita elämälle.