Sosiaali- ja terveydenhuollon reformien pirullisuus : Sidosryhmälausuntojen analyysi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevassa säädösvalmistelussa

Abstract

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta yritettiin ajaa läpi eri muodoissa vuosikymmeniä, mutta kokonaisvaltaisessa palvelujärjestelmän uudistuksessa on kerta toisensa jälkeen epäonnistuttu. Reformin pitkä ja kivinen tie taittui kuitenkin vuonna 2023 Suomen kunnallishallinnon historian suurimman uudistuksen astuttua täysimääräisesti voimaan. Reformin kehityskaari herättää pohtimaan, miksi uudistusyritykset ovat kerta toisensa jälkeen epäonnistuneet ja onko voimaan astuneessa sote-uudistuksessa tehty jotain toisin. Tässä tutkielmassa perehdytään Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksen säädösvalmisteluun. Tutkielman tavoitteena on syventää ymmärrystä yhteiskunnallisten kysymysten ja niihin liittyvän päätöksenteon haasteista sekä siitä, miten vaativia ongelmia käsitellään kunnallishallinnossa.

Syventyessä syihin sote-uudistusten toistuvien epäonnistumisten taustalla heijastuu niistä selkeä yhteys pirulliseen ongelmaan – yhteiskunnalliseen ilmiöön, jonka ratkaisuyritykset synnyttävät vain uusia ongelmia. Pirullisen ongelman pohjimmaiset syyt ovat ihmisten ristiriitaisissa näkemyksissä ja intresseissä, jotka ovat myös politiikan sisäänrakennettuja osia. Nämä subjektiiviset tekijät pyritään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ottamaan huomioon muun muassa sidosryhmien kuulemisella. Tämän tutkielman aineistona (n=25) on kuntien antamat lausunnot sote-uudistuksesta, jossa palveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Tutkielmalla haetaan ensinnäkin vastausta siihen, miten pirullisen ongelman ominaisuudet tunnistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistuksen valmistelussa. Lisäksi tarkastellaan miten kunnat tulkitsevat sote-uudistusta ongelmien ratkaisutapana. Teoreettisena viitekehyksenä pirullinen ongelma auttaa jäsentämään sitä, millaisia ovat sote-uudistuksen taustalla vaikuttavat monimutkaiset kysymykset.

Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Menetelmäksi valikoitui teorialähtöinen sisällönanalyysi kategorisoinnin keinoin. Tulosten perusteella sidosryhmät tiedostivat niiden ongelmien pirullisuuden, joihin reformilla haetaan ratkaisuja; aineistosta oli havaittavissa kaikki pirullisen ongelman ominaisuudet. Kunnat myös tunnistivat sote-uudistuksen sisältävän kaikkia pirullisen ongelman ratkaisemisen strategioita, mutta suosivat selviytymisstrategiaa soveltuvimpana lähestymistapana. Lausunnoissa ei viitattu pirullisuuteen suoraan, mutta niistä ilmenee ymmärrys pirullisen ongelman luonteesta sekä ratkaisukeinojen soveltamisen haasteellisuudesta.