Konsultointipalveluiden vaikutus tilintarkastajan riippumattomuuteen

Abstract

Lainsäätäjät ovat usein nähneet tilintarkastajien tarjoamien konsultointipalveluiden vaarantavan tilintarkastajan kyvyn toimia riippumattomasti. Tilintarkastuksen epäonnistumiset muun muassa Enronin ja WorldComin tapauksissa ovat olleet omiaan vaikuttamaan siihen, että tilintarkastajien tarjoamien konsultointipalveluiden tarjontaa on pyritty rajoittamaan. Erityisesti huolenaiheena on nähty tilintarkastajan ja asiakkaan välille muodostuva taloudellinen sekä sosiaalinen sidos. Näiden seurauksena kansallisiin lainsäädäntöihin on implementoitu erilaisia rajoituksia ja kieltoja, jotka koskevat konsultointipalveluiden tarjontaa, konsultointipalkkioiden määrää sekä toimeksiantosuhteen pituutta.

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia millä tavoin tilintarkastajien tarjoamat konsultointipalvelut vaikuttavat tilintarkastajan riippumattomuuteen. Tutkimuksen lähtökohtana on palkkiolähtöinen näkökulma, jonka avulla pyritään etsimään todisteita lakisääteisen tilintarkastuksen alihinnoittelusta eli ”low balling” -ilmiöstä, tai konsultointipalveluita suorittaessa saadun tiedon hyödyntämisestä lakisääteisestä tilintarkastusta suorittaessa, eli ”knowledge spillover” -ilmiöistä. Lisäksi otetaan kantaa millä tavoin tilintarkastajan toimikauden pituus vaikuttaa konsultointipalveluiden määrään ja riippumattomuuteen.

Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu riippumattomuuden sääntelystä, riippumattomuuden vaarantavista tekijöistä sekä konsultointipalveluiden tarjoamisen sallittavuudesta. Lisäksi tutkielman tarkoituksena on luoda kirjallisuuskatsaus aikaisempaan teoriaan. Hypoteesien testaamisessa käytetään kolmea eri regressiomallia, jotka perustuvat aikaisempiin tutkimuksiin. Kaksi näistä malleista suoritettiin käyttäen lineaarista ja yksi logistisista regressiomallia. Selitettävinä muuttujina malleissa ovat tilintarkastuspalkkiot, konsultointipalkkiot ja tilintarkastajan toimikauden pituus. Näitä selitetään muuttujilla, joilla kontrolloidaan esimerkiksi yrityksen kokoa, riskisyyttä, monimutkaisuutta. Tutkielman aineistona käytettiin laajasti eurooppalaisia pörssiyrityksiä ja havaintoja kerättiin vuosilta 2012-2018 ensimmäisen hypoteesin osalta yhteensä noin 6500 kappaletta, ja toisen osalta noin 5800. Tilintarkastuspalkkioiden ja konsultointipalkkioiden väliltä havaittu positiivinen yhteys ei viittaa tilintarkastajan riippumattomuuden vaarantuneen. Tilintarkastajan toimikauden ja konsultointipalkkioiden väliltä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Kaiken kaikkiaan tutkielman tulokset eivät tue väitettä, että konsultointipalkkiot vaarantaisivat tilintarkastajan riippumattomuuden