”När man använder svenska dagligen är det naturligt att inställning förbättras.” Språkbadslärarstuderandes uppfattningar om egna kunskaper i och attityder till svenska språket

Abstract

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma alkoi Vaasassa syksyllä 2014. Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma suuntautuu ruotsin kielen kielikylvyn perusopetuksen vuosiluokille 1-6. Koulutusohjelmassa opiskelijat suorittavat ruotsin kielen ja monikielisyyden opintoja sekä kasvatustieteen opintoja ja opettajan pedagogiset opinnot. Koulutusohjelman opetus tapahtuu pääosin ruotsiksi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kielikylpyopettajaksi opiskelevien opiskelijoiden näkemyksiä ruotsin kielestä ja omista ruotsin kielen taidoista. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, kuinka kielikylpyopettajaksi opiskelevat opiskelijat identifioivat itsensä kielellisesti, millaisia käsityksiä opiskelijoilla on omista ruotsin kielen taidoistaan sekä millaiset asenteet heillä on ruotsin kieltä kohtaan. Tutkimuksessani selvitän, mitä mieltä opiskelijat ovat ruotsin kielen taidoistaan ennen opintoja, mitä mieltä he ovat kielitaidoistaan tällä hetkellä ja millaiset he toivovat taitojensa olevan opintojen jälkeen. Selvitän kuinka paljon opiskelijat käyttävät ruotsin kieltä opinnoissaan ja vapaa-ajallaan, ja miten opiskelijat suhtautuvat ruotsin kieleen sekä yleisesti että suhteessa tulevaan ammattiinsa.

Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, johon vastasi 31 yliopisto-opiskelijaa, jotka opiskelevat kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmassa Vaasan yliopistossa ja Åbo Akademilla (Vaasan yksikkö). Tulosten analysoinnissa käytettiin sisältöanalyysia. Tutkimuksen analyysin tukena olivat teoriat toisen kielen opiskelusta, identiteetin ja kielellisen identiteetin luomisesta ja kehittymisestä sekä eurooppalaisen viitekehyksen itsearvioinnista.

Tutkimuksessani ilmeni, että kielikylpyopettajaksi opiskelevat suhtautuvat ruotsin kieleen erittäin myönteisesti ja kokevat ruotsin kielen taidot erittäin tärkeänä tulevassa ammatissaan. Suurin osa opiskelijoista kokee itsensä kaksi- tai monikielisiksi ja kokee omaavansa tällä hetkellä joko itsenäisen tai edistyneen kielikäyttäjän kielitaidon. Suurin osa opiskelijoista kokee kirjalliset taitonsa heikommiksi kuin suulliset taidot. Tutkimukseni mukaan opiskelijoiden oma suhtautuminen kieleen ja kielen opiskeluun vaikuttaa ruotsin kielen oppimiseen sekä kynnykseen käyttää ruotsia.