Organisaatioiden välinen yhteistyö kuntien sivistyspalveluissa : verkostomaisen yhteistyön ja palveluintegraation johtaminen kuntien sivistyspalveluiden yhdyspinnoilla

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä kuntien johtamishaasteista hyvinvointialueuudistuksen jälkeisessä Suomessa. Tutkimus täydentää kunnan hallintasuhteisiin ja johtamiseen liittyvää tutkimusta tarkastelemalla sivistyspalveluiden johtamista. Teoreettinen viitekehys rakentuu organisaatioiden välisen yhteistyön näkökulmasta, jota hahmotetaan sekä kuntien sivistyspalveluissa tapahtuvan verkostomaisen yhteistyön että sivistys- ja sote-palveluiden integraation kautta.

Verkostomainen yhteistyö voidaan nähdä jatkumona, joka ulottuu riippumattomasta ja satunnaisesta yhteistyöstä tiivistyvään koordinaatioon ja vahvaa sitoutumista edellyttävään kollaboraatioon. Vastaavasti palveluintegraatio vaihtelee pinnallisesta, tapauskohtaisesta yhteistyöstä syvään integraatioon, johon myös liittyy kollaboratiivisia piirteitä.

Tutkimus yhdistää teoreettisen tarkastelun ja empiirisen aineiston analyysin. Tulokset korostavat verkostomaisen yhteistyön kasvavaa merkitystä kuntien, yksityisen ja kolmannen sektorin yhdyspinnoilla. Yhteistyö tutkimukseen osallistuneissa kunnissa painottui vielä perinteiseen yhteistyöhön ja koordinaatioon, mutta viitteitä oli kollaboratiivisten verkostojen kasvavasta merkityksestä kuntien resurssien niukentuessa ja palvelutarpeiden lisääntyessä. Myös palveluintegraation syvyys sivistys- ja sote-palveluiden rajapinnoilla vaihteli. Hyvinvointialueuudistuksen voidaan katsoa lisänneen integraation rakenteellisia esteitä sote-palveluiden siirryttyä kokonaan uudelle hallinnon tasolle. Sujuva palveluintegraatio edellyttää sekä yhteistyön rakenteellisten että normatiivisten esteiden madaltamista.

Tulokset osoittavat, että kuntien hallintasuhteiden muutos kohti verkostomaisempia toimintamalleja edellyttää sivistysjohtajilta samanaikaisesti sekä aktiivista verkostotoimijuutta omasta organisaatiosta ulospäin että palveluintegraatiota tukevan toimintakulttuurin luomista oman organisaation sisällä. Johtajuus rajat ylittävässä yhteistyössä on jaettua ja luottamukseen perustuvaa, vaatien jatkuvaa vuoropuhelua ja neuvottelua, jotta toimijat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin organisaatiokohtaisten päämäärien sijaan.

The aim of this study is to enhance understanding of the leadership challenges faced by Finnish municipalities after the health and social services reform. It contributes to research on governance relationships and municipal management by focusing on leadership in educational services. The theoretical framework is interorganisational collaboration, examined through networked cooperation and the integration of educational and health and social services.

Networked collaboration can be seen as a continuum, ranging from cooperation based on independent interaction when needed, to coordination involving more structured interaction, and finally to collaboration where organisations are interdependent, willing to adapt existing systems to solve complex problems. Service integration can likewise be described as a continuum from loose coupling to deep, collaborative integration between service providers.

The study combines theoretical analysis with empirical research on municipalities’ educational services. The results indicate that municipalities increasingly operate across networks linking public, private and third sector organisations. These networks are still characterised more by cooperation and coordination than by collaboration, but signs of a growing role for collaborative networks are evident as municipal resources decline and citizens’ service needs increase. The depth of integration between educational, health and social services varies, and the reform is expected to add structural barriers due to separate resources, decision-making systems, management structures and time horizons. Minimising not only structural but also normative barriers is necessary for smoother integration.

The findings demonstrate how the shift towards more collaborative networks and deeper service integration affects the role of municipal directors of education. They must simultaneously negotiate and act across interorganisational networks while promoting multi-sectoral and multi-professional integration within their own organisations. Leading such cross-sectoral collaboration requires shared leadership, continuous interaction, negotiation and trust-building to achieve common goals.