Yhteiskuntavastuullinen liiketoimintapäätös verotuksen kontekstissa : moraalisesti velvoitettu vai velvollinen oikeudellisesti

Abstract

Tutkielman toimeenpanevana voimana on ollut yhteiskuntavastuun yhä vahvemmin voimistuva käsite. Tutkielmassa on ollut kolme keskeistä tutkimuskysymystä. Ensinnäkin on haluttu selvittää, voidaanko osakeyhtiöitä velvoittaa toimimaan yhteiskuntavastuullisesti verotuksen saralla. Toinen näkökulma työssä on ollut selvittää yhteiskuntavastuun merkitys verotukseen liittyvien liiketoimintapäätösten osatekijänä. Kolmas hieman lyhyemmin käsitelty teema tutkielmassa on ollut liiketoimintapäätösten tekijän vastuu yhtiölle liiketoimintapäätöksiin liittyen.

Yhteiskuntavastuu on useimpien työssä käytettyjen lähteiden mukaan sellaista yrityksen toimintaa, joka alkaa siitä, mihin lain rajat loppuvat. Yhteiskuntavastuusta löytyy mainintoja myös osakeyhtiölain esitöistä HE 109/2005, jossa tulkinta on kuitenkin hyvin epämääräinen vastuun nojautuessa sekä erityislainsäädäntöön että yleiseen mielipiteeseen. Työn toinen osa-alue, verotus, sen sijaan on tarkoin lailla säädeltyä. Legaliteettiperiaatteen mukaan valtion veroista on säädettävä lailla ja laista tulee myös ilmetä verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteet. Verotuksen ja yhteiskuntavastuun yhdistävänä tekijänä työssä nähdään olevan liiketoimintapäätökset, joiden kautta verovelvollisella on mahdollisuus osaltaan vaikuttaa verotuksen määrään.

Verotuksen tasoon ja sen yhteiskuntavastuullisuuteen on yrityksellä parhaat keinot vaikuttaa liiketoimintapäätöksin sekä erilaisin verosuunnittelukeinoin. Tutkielmassa havaittiin, että liiketoimintapäätökset tulee tehdä erityisesti yrityksen toiminnan tarkoitus, ei verotukselliset seikat, edellä. Muussa tapauksessa voisi olla mahdollista syyllistyä veron kiertoon tai verovilppiin. Sen sijaan hyväksyttävän verosuunnittelun taso on yhteiskuntavastuullisesta näkökulmasta vaikea määrittää, sillä erilaisilla sidosryhmillä voi olla erilaisia odotuksia yritystä kohtaan.

Tutkielman päätelmänä voidaan todeta, että vaikka yhteiskuntavastuulla ei ole suoraa lainmukaista velvoittavuutta yritysten verotukseen tai niihin liittyviin liiketoimintapäätöksiin, on yrityksen kuitenkin toimissaan otettava vastuullisuus huomioon lähinnä sidosryhmien paineesta. Saattaa myös olla niin, että yrityksen toiminnan tarkoituksen edistäminen parhaalla mahdollisella tavalla vaatii yhteiskunnallisen vastuun toteuttamista, jolloin nämä kaksi päämäärää kulkevat rinnakkain.

Tutkielmassa myös havaittiin, että sekä yhteiskuntavastuullisuuden että verotuksen sääntely on ollut rajussa muutoksessa etenkin yritystoiminnan globalisoitumisen vuoksi. Sääntelyn lisääntymisen nähdään myös jatkuvan, vaikka osa tutkijoista onkin sitä mieltä, että sääntelykehikkoa ei tulisi, eikä osin olisi mahdollistakaan, liiaksi tiivistää. Toistaiseksi yritysten yhteiskuntavastuu verotuksen saralla on siis pikemminkin moraalisesti velvoitettua. Nähtäväksi kuitenkin jää, lisääntyykö yhteiskuntavastuun oikeudellinen velvoittavuus edelleen ja missä määrin näin tapahtuu.