Yhteiskehittäminen osana digitaalisten julkishallinnon palvelujen kehitystyötä : Sidosryhmien rooli digitaalisen transformaation aiheuttamassa systeemisessä muutoksessa

Abstract

Kansalaisen viranomaisasiointi on radikaalissa muutoksessa. Julkishallinnon tavoitteena on muovata kokonaisvaltaisesti julkiset palvelut toimimaan digitaalisina kokonaisuuksina, joiden tarkoituksena on taata mahdollisimman laaja sähköisten kanavien käyttö. Julkisen sektorin digipalvelukehitys on osa laajaa digitaalista transformaatiota, joka on systeeminen muutos. Systeemisen muutoksen ymmärtämiseksi vaaditaan moniäänisyyttä, jota yhteiskehittäminen edistää.

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten julkisten digipalveluiden kehityksessä kansalaisten osallistuminen taataan ja mitä hyötyjä yhteiskehittämisestä saadaan digipalvelukehitykseen, sekä miten digipalvelujen yhteiskehittämistä voidaan parantaa jatkossa. Tutkielmassa tarkastellaan yhteiskehittämisen roolia osana julkishallinnon digipalvelukehitystä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten julkisissa organisaatioissa mahdollistetaan yhteiskehittämisen kautta erilaisten sidosryhmien mahdollisuus osallistua julkisten digitaalisten palveluiden kehitykseen. Tutkielman tutkimusmenetelminä ovat teemahaastattelut ja sisällönanalyysi. Tutkielmaa varten kerättiin yhdeksästä yhteiskehittämisen asiantuntijasta koostuva asiantuntijahaastatteluaineisto. Tutkielma tehtiin yhteistyössä Digi- ja väestötietoviraston kanssa.

Tutkielman tulokset kertovat julkisilla organisaatioilla olevan tietoa, miten digipalveluja tulisi yhteiskehittää. Kuitenkin julkishallinnon suppeat resurssit hankaloittavat digipalvelujen yhteiskehittämistä. Digipalvelujen yhteiskehittäminen hyödyttää julkisia organisaatioita kansalaisten tuomalla kokemustiedolla ja helpottaa kansalaisten tarpeita täyttävää palvelukehitystä. Lisäksi sidosryhmät ja kansalaiset hyötyvät digipalvelujen yhteiskehittämisestä lisääntyvän osallisuuden tunteen ja yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Yhteiskehittämisen vakiinnuttamiseksi digipalvelujen kehitykseen, tarvitaan julkishallinnolta vahvempaa asennetta kansalaisten näkemisestä kokemusasiantuntijana. Lisäksi palvelukehittämisen prosesseja tulee uudelleenorganisoida yhteiskehittämisen valossa esimerkiksi tarjoamalla riittävästi resursseja ja aidosti vaikuttavia osallistumisen väyliä.

Keskeisenä johtopäätöksenä julkisella sektorilla on jo valmiiksi tietämys digipalvelujen yhteiskehittämisestä, mutta käytännön toteutusta digipalvelujen palvelukehityksessä on syytä kehittää vahvemmalla moniäänisyydellä, jotta digitaalisen transformaation ymmärtämisestä pystyttäisiin hyötymään kokonaisvaltaisesti.