Tarvearviointi koskien eheytystoimien kriminalisointia Suomessa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia eheytystoimintaa ja sen kriminalisointiin pyrkivää lainsäädäntäprosessia. Tavoitteena on selvittää lainopin avulla, tulisiko Suomen rikoslakia muuttaa eheytystoimien rankaisemisen selkiytymiseksi vai onko nykyisen lainsäädäntömme keinoin mahdollista puuttua rikollisiksi katsottaviin eheytystapauksiin. Tutkimuksen lopuksi on tarkoitus antaa lainsäätäjälle suosituksia de lege ferenda. Tutkimuksen kohteena ovat LGBTIQA+ henkilöt, joilla viitataan lesboihin, homoihin, biseksuaaleihin, interseksuaaleihin, trans- ja queer ihmisiin, aseksuaaleihin sekä muihin sateenkaari-ihmisiin. Eheytystoiminnalla viitataan Seta ry:n määritelmän mukaisesti toimenpiteisiin, joilla pyritään muuttamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvan henkilön seksuaalista suuntautumista, sukupuoli- identiteettiä ja sukupuolen ilmaisua. Tutkimus sijoittuu queer oikeusteoreettiseen ja sukupuolitutkimukselliseen oikeuskenttään. Eheytystoiminnan kriminalisointia puoltavien tahojen mukaan eheytystoiminta rikkoo LGBTIQA+ henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksia sekä loukkaa näiden ihmisarvoa ja sitä voidaan luonnehtia haavoittuvaan ihmisryhmään kohdistuvaksi henkiseksi väkivallaksi. Keskustelussa painotetaan rikkomuksia etenkin perustuslain (731/1999) 6 § ja 7 § pykäliä kohtaan. Näkemysten mukaan eheytystoimien laillisuus ei myöskään tue yhteiskunnallista oikeusmoraalia tai toteuta valtion perutuslain 22 §:n mukaista tehtävää huolehtia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Kriminalisointia vastustavien tahojen mukaan nykyinen rikoslaki sisältää pykälät, joiden avulla voidaan puuttua eheytyksen yhteydessä tapahtuvaan väkivaltaan. Heidän mukaansa kriminalisointi johtaisi vapausoikeuksien, kuten esim. PL 11 §, 12 § sekä metaoikeutena toimivan itsemääräämisoikeuden rajoituksiin. Henkinen- ja fyysinen väkivalta on kriminalisoitu rikoslain (39/1889) 21 luvun 5 § ja 6 §:ssä, jonka mukaan toisen terveyttä vahingoittamalla ja kipua aiheuttamalla voi tulla syyllistyneeksi pahoinpitelyyn. Teko on kuitenkin voitava katsoa tahalliseksi ja syy-seuraussuhde aiheutuneen seurauksen ja teon välillä on pystyttävä näyttämään toteen. Tämä johtaa usein henkistä valtaa sisältävien tapausten alituomitsemiseen. Eheytystoimet Suomessa sisältävät selviytyjien kertomusten mukaan käytännössä pelkästään henkistä väkivaltaa, jonka vuoksi niiden rangaistavuutta ei voida pitää yksinkertaisena, oikeasuhtaisena tai tehokkaana. Päädyn tutkimuksessani esittämään, että rikoslain 21 lukuun tulisi lisätä Norjan mallin kaltainen pykälä, joka yksiselitteisesti kriminalisoi yritykset käyttää psykoterapeuttisia, lääketieteellisiä, vaihtoehtolääketieteellisiä tai uskontoon perustuvia menetelmiä tai vastaavia järjestelmällisiä menettelyjä tarkoituksenaan vaikuttaa toiseen hänen seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä muuttamiseksi, kieltämiseksi tai tukahduttamiseksi. Toissijaisesti ehdotan, että henkinen väkivalta on kriminalisoitava säätämällä RL 21 lukuun pykälä pakottavan kontrollin kriminalisoinnista, joka sisältää erityismaininnan eheytystoimien rangaistavuudesta.