Verkkolehden graafisen käytettävyyden kriteerit

Abstract

Verkkolehden ulkoasu syntyi sanomalehden yli sata vuotta vanhan muotoilutavan ja suhteellisen uuden mediamuodon, verkkosivun, teknisten rajoitusten pohjalta 1990-luvun loppupuolella. Suhteellisen lyhyessä ajassa verkkolehdet ovat nousseet suosituimpien verkkosivujen kärkeen. Koska niin moni käyttäjä vierailee verkkolehden etusivulla päivittäin, asetetaan niiden käytettävyydelle valtavat odotukset.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset ovat verkkolehden graafisen käytettävyyden kriteerit. Graafinen käytettävyys tarkoitti tässä tutkimuksessa sitä, miten helposti ja vaivattomasti verkkolehden käyttäjä löytää tarvitsemansa informaation verkkolehden etusivulta graafisten elementtien avulla. Tavoitteeseen etsittiin vastausta tarkastelemalla verkkolehden elementtien sijoittelua, tyyppiä ja kokoa, elementtien tekstien typografiaa sekä elementeissä käytettyjä värejä.

Tutkimusaineisto oli homogeeninen, 10 suomalaisen verkkolehden etusivua, jotta saavutettaisiin yksityiskohtaista tietoa tutkimalla etusivujen vivahde-eroja. Alan aikaisemman tutkimuksen sekä aineistosta tehtyjen havaintojen, yleisimpien arvojen ja keskiarvojen perusteella muodostettiin käytettävyydeltään ihanteellinen verkkolehden etusivu. Sen pohjalta luotiin verkkolehden graafisen käytettävyyden kriteerit.

Tutkimusaineiston tarkastelun perusteella selvisi, että graafiselta käytettävyydeltään ihanteellisessa verkkolehdessä sivustolla navigointiin ja esimerkiksi yhteydenottoon liittyvät elementit taitetaan sivun yläosaan, ja uutiselementtien tärkeyttä korostetaan muun muassa muita elementtejä suuremmalla kirjainkoolla, leveämmällä palstalla ja tekstin tummalla värillä. Teksteistä tehdään luettavia käyttämällä päätteetöntä, groteskia kirjaintyyppiä. Tilaa jaetaan huomaamattomilla harmaan sävyillä, ja kirkkaita värejä käytetään sisältöä jaottelevissa osastoelementeissä.

Verkkolehden graafisen käytettävyyden kriteereitä ovat siis yksinkertainen taitto, tekstin silmäiltävyys sekä värien ja kirjaintyyppien rajallinen määrä. Tuloksista voidaan päätellä, että verkkolehdistä on jo muodostunut käsite, jonka käyttäjät olettavat rakentuvan ja toimivan tietyllä tavalla, mikä näkyy verkkolehtien homogeenisyytenä.