Ei minun takapihalleni! Retorinen diskurssianalyysi Pohjanmaan tuulivoimasuunnittelusta

Abstract

Monissa maissa tuulivoimakapasiteetti on kasvanut hitaasti tai kasvu on pysähtynyt. Suomi ei ole poikkeus, sillä Suomen tuulivoimatuotanto on ollut kansainvälistä kehitystä hitaampaa. Vaasan seudulla on käynnissä useita tuulivoimahankkeita. Tuulivoimahankkeiden suunnittelu- ja rakennusvaiheessa keskustelua herättää tuulivoimaloiden aiheuttamat negatiiviset ympäristövaikutukset. Vaikutukset ovat ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu ja sijaintipaikkojen valinta ovat aiheuttaneet konflikteja. Hankkeita vastustavia asukkaita on syytetty itsekkyydestä ja suhtautumista on selitetty nimby-ilmiöllä (Not In My Backyard). Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että vain harvoin kyseessä on nimby-ilmiö. On huomioitava suunnitteluprosessin kompleksisuus, makrotason rakenteelliset tekijät ja mikrotason rakenne- ja toimijalähtöiset selitykset sekä mielipiteiden dynaamisuus.

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella tuulivoimarakentamista ja siihen suhtautumista Pohjanmaalla suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin näkökulmasta. Tutkin millaisia diskursseja tuulivoimakirjoituksista voidaan löytää ja miten tuulivoimarakentamista ja hankkeen toimijoiden näkökantoja argumentoidaan ja vakuutetaan faktaksi. Erityistarkastelussa on Maalahden Sidlandetin tuulivoimahanke, siihen suhtautuminen ja kansalaisten toimija-asema. Tuulivoimaan suhtautumista on tutkittu aikaisemmin mielipidekyselyin. Tutkimuksessani lähestyn ongelmaa toisenlaisesta näkökulmasta. Tutkin tuulivoimapuheita julkisen keskustelun tilassa. Aineistoni koostuu kaupunkilehti Pohjalaisen yleisönosasto- ja pääkirjoituksista sekä Sidlandetin tuulivoimahankkeen YVA-selostuksen mielipiteistä. Pyrin kansalaisnäkökulman kautta pääsemään sisälle suunnittelu- ja rakentamisprosessien ytimeen. Lähestyn aineistoa kvalitatiivisen metodin, retorisen diskurssianalyysin ja faktuaalistamisstrategioiden kautta.

Aineistostani nousi esiin kolme tuulivoimapuheen tyyppiä: vastuun puhe, vaihtoehdottomuuspuhe ja kilpailukykypuhe. Aineistossa esiintyy kaikkiaan seitsemän diskurssia: ekologisen vastuun diskurssi, sosiaalisen vastuun diskurssi, talousdiskurssi, teknis-taloudellinen diskurssi, energiapoliittinen diskurssi, tiedon diskurssi ja toimintatapadiskurssi. Tuulivoimaan suhtautuminen on kielteistä, myönteistä tai neutraalia. Sidlandetin hankkeeseen suhtaudutaan kielteisesti ja siinä ilmenee nimby-ilmiö. Suhtautumisessa on erotettavissa yleinen myönteinen suhtautuminen tuulivoimaan ja kielteinen suhtautuminen hankkeen tuulivoimapuistoa kohtaan.

Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan todeta, että Sidlandetin tuulivoimapuiston vastustus ei johdu vain asukkaiden itsekkäästä käyttäytymisestä vaan syytä voidaan hakea YVA-prosesiin rakenteellisista ja toimijalähtöisistä tekijöistä. Suunnitteluprosessi on edennyt ylhäältä-alas (top-down) -suunnittelun kautta päätä-ilmoita-puolusta -mallin mukaan ja asukkaiden osallistuminen prosessiin on ollut vähäistä. Sen sijaan hankkeiden tulisi edetä suunnittele-ilmoita-päätä-ilmoita -mallin mukaan. Hankkeita tulisi ohjata kollaboratiivisen suunnittelun suuntaan, joka parantaisi kommunikointia, lisäisi tiedottamista, avoimuutta ja luottamusta toimijoiden välillä sekä kansalaisten osallistumista suunnitteluprosessiin.