Suhdannevaihteluiden ja työttömyyden dynamiikka eri koulutustason mukaan : Vertailu Pohjoismaissa – Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan suhdannevaihteluiden ja työttömyyden välistä dynamiikkaa eri koulutustasoilla Pohjoismaissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten suhdannevaihteluista johtuva työttömyyden vaihtelu eroaa koulutustasojen välillä, ja esiintyykö tästä Pohjoismaiden välillä eroja.

Aihetta lähestytään makrotaloustieteen ja työn taloustieteen teoreettisen viitekehyksen kautta. Tarkastelussa hyödynnetään aiempaa kirjallisuutta suhdanneperäisen työttömyyden käyttäytymiselle eri väestöryhmissä esimerkiksi koulutustasojen mukaan. Niiden tulokset korostavat koulutustason merkitystä työttömyyden vaihteluille.

Tulokset osoittavat, että työttömyyspiikit ajoittuvat samoihin ajankohtiin kuin talouden suhdannekriisit, kuten 1990-luvun lama, 2008 vuoden finanssikriisi sekä koronapandemia. Näiden kriisien vaikutusten voimakkuus eroaa kuitenkin selvästi eri koulutustasoilla. Perusasteen suorittaneiden työttömyys reagoi voimakkaimmin talouden vaihteluihin ja heidän työttömyystasonsa on huomattavasti korkeampi kuin muilla koulutustasoilla. Toisen asteen suorittaneet kokevat suhdannevaihtelut tasaisemmin, kun taas korkea-asteen suorittaneilla työttömyyden vaihtelu on maltillisinta. Toisin sanoen matalamman koulutustason suorittaneiden työttömyys on alttein suhdannevaihteluille ja vaihtelee eniten.

Tutkielman johtopäätös korostaa koulutustason merkitystä työmarkkina-aseman selittäjänä. Lisäksi havaitaan, että suhdannevaihtelut eivät kohtele eri koulutustasoja tasaisesti. Myös Pohjoismaiden työmarkkina- ja koulutuspolitiikka sekä muut rakenteelliset tekijät vaikuttavat maiden työttömyystasojen eroihin