Rakkaus on kuolemista. Nuorten ja aikuisten runojen rakkausmetaforien vertailua

Abstract

Tutkimukseni aineistona on SinäMinä-lehden ja ET-lehden lukijoiden lähettämiä runoja, jotka kertovat rakkaudesta. Näistä runoista olen etsinyt metaforia, jotka liittyvät rakkauden kuvaamiseen. Nuorten ja aikuisten runojen metaforia olen vertaillut keskenään ja etsinyt sekä eroavaisuuksia että yhtäläisyyksiä. Tutkielman menetelmän perustana on George Lakoffin ja Mark Johnsonin teos Metaphors we live by, joka esittelee kognitiivisia metaforia. Heidän mukaansa kognitiiviset metaforat ohjaavat ihmisen toimintaa, ajatuksia ja käytöstä. Teoksessa esitellään myös rakkauteen liittyviä kognitiivisia metaforia, joiden perusteella olen omasta aineistostani etsinyt samantyyppisiä metaforia.

Sekä nuorilla että aikuisilla esiintyi kymmenen erilaista metaforaa, joiden yleisyydessä esiintyi hyvin paljon eroja. Yksi yleinen metafora, RAKKAUS ON ESINE, oli helppo löytää molemmilta ikäluokilta, kun taas suuri ero oli esimerkiksi metaforan RAKKAUS ON KUOLEMISTA esiintymisessä. Nuorilla se oli yksi yleisimmistä metaforista, samoin kuin muutkin metaforat, jotka kuvaavat rakkauden tuskaisuutta. Aikuiset kuvaavat rakkautta mieluummin positiivisesti ilon kautta. RAKKAUS ON KUOLEMISTA –metafora esiintyi heillä vain satunnaisesti, ja silloinkin se sisälsi toivoa elämästä. Esittelen myös aiempaa tutkimusta kognitiivisista metaforista.