Järjestöjen osallisuus sote-uudistuksessa : Osallisuuden kokemusten tarkastelua Pohjanmaalla

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla Pohjanmaan yhdistykset (POHY) sote-järjestötoimijoiden näkemyksiä osallisuudesta ja miten osallisuus on toteutunut Pohjanmaan hyvinvointialueella. Kyseessä on laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, joka toteutettiin keväällä 2022. Tutkimuksen taustalla on osallisuuden edistämisen tavoitteet yhteiskunnassa ja sote-uudistukseen liittyvä kehittäminen ja yhteistyö. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Aineistoa analysoimalla muodostettiin haastateltavien lausumista pelkistyksiä, joista muodostettiin ala- ja yläkategoriat tutkimuskysymysten mukaisesti. Teoreettinen viitekehys muodostettiin käsitteistä osallisuus ja sote-uudistus. Tuloksissa haastateltavien mukaan osallisuutta edistäviin tekijöihin vaikuttaminen on keskeisessä osassa hyvinvointialueen palvelurakenteiden kehittämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin järjestötoimijoiden kokemaa käytäntöä, miten he ovat olleet mukana sote-uudistuksessa. Osallisuuden kokemusta kuvattiin sanoilla yhteistyö, yhteinen tavoite, työryhmätyöskentely, järjestöneuvottelukuntaan osallistuminen ja järjestöt sotessa -työryhmä. Johtopäätöksistä voidaan todeta, että osallisuuden edistämiseksi on kiinnitettävä huomio kaksisuuntaiseen viestintään, keskinäiseen yhteistyöhön ja oman toiminnan palvelumuotoiluun. Järjestötoimijat edustavat yhteistyöelimissä myös muita järjestöjä ja tämä edellyttää tietoa toisten järjestöjen toiminnasta sekä yhteisiä linjauksia yhteistyötä koskevien tavoitteiden suhteen. Lakisääteisten neuvostojen, kuten vammais-, vanhus- ja nuorisoneuvoston, yhteisillä tapaamisfoorumeilla ja webinaarityyppisillä koulutuksilla voidaan edistää viestintää ja vuoropuhelua sekä saada alueen asukkaiden ääni kuuluville osana hyvinvointialueen toimintastrategiaa. Tutkimustulosten perusteella jatkotutkimusehdotus on sosiaali- ja terveysjärjestötyön vaikuttavuudesta ja erityisosaamisesta. Hyvinvointialueen nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin vastaaminen edellyttää monitoimijaverkoston koordinointia, ja hyvinvointia edistävää strategian mukaista toimintaa varten tarvitaan osaavia moniammatillisia toimijoita. Aihetta voisi tarkastella esimerkiksi osaamisen johtamisen näkökulmasta. Osaamisen johtamisella hyvinvointialueen resursseja luodaan, ylläpidetään ja vahvistetaan sekä samalla luodaan mahdollisuuksia yhdessä kehittämiselle.

The aim of this study is firstly to describe how inclusion is perceived among organisational actors in Pohjanmaan Yhdistykset (POHY), and secondly to map out how inclusion has been carried out in the wellbeing services of county of Ostrobothnia. The study is qualitative in nature and themethod used was a half-structured, themed interviews conducted in the spring of 2022. The context of the study is the promotion of inclusion in society as well as the development and collaboration involved in the project to reform social welfare and healthcare. The material collected was analysed through content analysis. By analysing the statements of those interviewed, a group of super- and subcategories were formed in line with the research questions. The theoretical reference framework was formulated from the concepts of inclusion and the reform of healthcare and social services. According to those interviewed for the study, promoting the factors contributing to inclusion is crucial in developing the service structures of the wellbeing services. The study examines the experiences of those operating in organisations involved in the reform. The experience of inclusion was described through words such as cooperation, common goal, working in work groups, participating in organisations advisory boards, work groups inside organisations in health and social services. The conclusion is that in order to promote inclusion, consideration must be paid to two-way communication, mutual cooperation and the service design of operations. For the organisational actors to be able to represent other organisations in the cooperation committees, they need to be aware of their methods as well as the shared policies regarding the objectives of cooperation. By using common meeting forums and webinarbased training, the statutory organisations such as councils on disability, elderly citizens and youth, can promote communication and dialogue and bring out the voices of the citizens as a part of the strategic plan of the wellbeing services. Based on the findings, follow-up research on the effectiveness and expertise in the organisational work done in the field of social and health services is proposed. In order to meet the current and future needs of the wellbeing services, a multi-functional network must be coordinated. In addition, for organisations to operate in a manner that in itself promotes wellbeing, multi-professional actors are needed. The subject could be studied from the viewpoint of competence management. The resources of the wellbeing services are created, maintained and reinforced through managing competence, simultaneously creating opportunities for joint development.