Perehdyttämisellä kohti parempaa suoriutumista : Toimintatutkimus perehdyttämisprosessin kehittämisestä teollisuusyrityksessä

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, miten organisaatiossa uusien työntekijöiden työn oppimista ja työssä suoriutumista voidaan edistää perehdyttämistä kehittämällä. Tutkimuksen päämääränä on syventää ymmärrystä perehdyttämisprosessista työsuhteen alussa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu perehdyttämisen, oppimispsykologian ja organisaatiopsykologian aineksista. Keskeisiä niistä ovat perehdyttämistä, oppimista, sosiaalistumista, minä-pystyvyyttä ja itseohjautuvuutta käsittelevät teoriat ja mallit. Toimintatutkimus toteutettiin eräässä kokoonpanotyötä harjoittavassa tuotannollisessa yrityksessä. Kokoonpanotyö sisälsi kolme noin vuoden mittaista kehitysvaihetta, joista kaksi ensimmäistä, tehokkaampi perehdyttämisprosessi ja lyhempi oppimisaika, jäsennetään itsereflektiivisenä kehänä, jossa suunnittelu, toteutus ja havainnointi sekä toiminnan tulosten arviointi ja jatkokehittäminen seuraavat toisiaan. Kolmannen vaiheen, parempi suoriutuminen, muodostaa toiminnan vakiinnuttaminen. Tutkimusaineistona on käytetty teemahaastatteluja, perehdyttämisen arviointeja, oppimispäiväkirjoja, perehdyttäjäpalautteita, eläytymismenetelmällä kerättyjä tarinoita ja suoriutumista koskevaa seurantatietoa. Tutkimustulosten mukaan uusien kokoonpanijoiden työssä suoriutumista voitiin parhaiten edistää perehdyttämisellä, jossa yhdistyvät selkeät tavoitteet, vaiheittainen työn oppiminen, yksilölähtöinen eteneminen ja työyhteisöön sosiaalistaminen. Tutkimuksesta syntyi suoriutumista edistävä perehdyttämismalli, jonka avulla pystyttiin lyhentämään uusien työntekijöiden kokoonpanotehtävien oppimisaikaa, parantamaan työtyytyväisyyttä ja työssä suoriutumista. Tutkimus osoitti, että perehdyttämisen kehittämisessä yksilön kyvykkyyttä, yhteenkuuluvuutta ja autonomiaa edistävät toimenpiteet johtivat parempaan työssä suoriutumiseen.