Internationalization and organizational ambidexterity for sustainable performance : moderating effects of firm-specific advantages and competitive strategies

Kansainvälisen liiketoiminnan kirjallisuudessa yksi näkökanta puoltaa joko lineaarista tai epälineaarista yhteyttä kansainvälistymisen ja taloudellisen tuloksen välillä, kun taas toinen esittää, ettei yhteyttä ole. Työssäni seurataan kolmen askelen teoriaa, joka on syntetisoitu sisäistämisteoriasta, resurssipohjaisesta näkemyksestä sekä markkinapohjaisesta näkemyksestä, ja sillä testataan S-käyrä-hypoteesia kansainvälistymiseen. Lisäksi testataan käänteistä U-muotoista suhdetta tuloksellisuuden ja organisatorisen ambidekstrisyyden dynaamisen osaamisen välillä. Näiden päävaikutussuhteiden analyysin lisäksi testataan yrityskohtaisten etujen sekä kilpailustrategioiden moderaatiovaikutusta. Pyrkimyksenä on vastata aiemmissa tutkimuksissa esitettyihin tarpeisiin toteuttaa tämän tyyppinen tutkimus pitkittäistutkimuksena. Empiirinen tutkimusasetelma muodostuu otoksesta suuria ja keskisuuria yrityksiä pohjoismaisessa NASDAQ-indeksissä vuosina 2005–2014. Tietolähteinä on käytetty vuosikertomuksia sekä arkistomateriaalia. Aineiston muokkaamisessa on hyödynnetty tietokoneavusteista tekstianalyysia ja mallien estimoinnissa yleistettyä momenttimenetelmää. Työssä testataan empiirisesti useampien eri mittarien avulla yhteyttä mitatun yrityksen kansainvälistymisen tason sekä organisatorisen ambidekstrisyyden välillä kahdella muuttujalla, jotka ovat Tobin Q sekä kokonaispääoman tuottoastepro-sentti (ROA). Työn ensimmäinen keskeinen tulos on, että tulokset puoltavat S-käyrä-hypoteesia, jossa yrityskohtaiset etuudet toimivat moderaattoreina, jopa otettaessa huomioon metodologiset heikkoudet. Työn toinen keskeinen tulos on, että käänteinen U-muotoinen suhde löytyi organisatorisen ambidekstrisyyden ja tuloksellisuuden välillä kaikilla mittareilla. Erikoistumis- ja hybridistrategiat moderoivat positiivisesti organisatorista ambidekstrisyyttä dynaamisena kyvykkyytenä, mutta kustannusjohtajuusstrategia ei tehnyt tätä. Edelleen tulokset osoittivat, että kaikki kilpailustrategiat sekä yrityskohtaiset edut moderoivat kansainvälistymisen tasoa. Tulosten perusteella esitetään erilaisia teoreettisia, metodologisia sekä yritysjohdollisia johtopäätöksiä.