Työminän rakentamisesta yhteisöjen kehittämiseen: Kirjallisuuskatsaus yliopisto-opiskelijoille suunnattujen mentorointiohjelmien merkityksistä

Mentorointia on käytetty jo pitkään vertaistuen ja ohjauksen välineenä yliopistoissa, mutta viime vuosina vaade työelämäyhteyksien vahvistamisesta ja tavoite jatkuvasta oppimisesta ovat osaltaan kasvattaneet mentoroinnin yleisyyttä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kymmenen vuoden ajalta tutkimuksia, jotka käsittelevät yli organisaatiorajojen tapahtuvaa yliopistojen mentorointia. Katsauksessa kartoitetaan, minkälaisia merkityksiä yliopistojen mentorointiohjelma tuottaa työelämässä toimivalle mentorille, opiskelevalle mentoroitavalle sekä ympärillä oleville toimijoille. Kirjallisuudesta on tunnistettavissa kolme suhdetasoa: yksilö, kahdenvälinen ja monenvälinen. Mentorointia tulisi tarkastella monitasoisena merkitysverkostona, jossa mentorointiohjelma rakentaa mentorointiparin suhteen lisäksi yhteyksiä yliopisto-organisaatioista ympäröivään elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. Kirjallisuuskatsaus osoittaa, kuinka yksilökeskeistä aiempi tutkimus on ollut ja nostaa esiin eri tasoja koskevia tutkimustarpeita.