Sisäinen valvonta julkisen hallinnon päätöksenteon legitimiteetin rakentumisessa: läpinäkyvyyden merkitys
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
TIIVISTELMÄ:
Julkisen hallinnon päätöksenteon legitimiteetti rakentuu yhä selvemmin sen perusteella, miten
päätöksenteko näyttäytyy ulospäin läpinäkyvänä, perusteltuna ja arvioitavana. Päätöksenteon
hyväksyttävyys ei siten perustu ainoastaan lopputuloksiin, vaan siihen, miten läpinäkyvästi
päätökset valmistellaan, perustellaan ja dokumentoidaan. Hyvinvointialueuudistus ja uuden
hallintotason muodostuminen ovat korostaneet dokumentoidun päätöksenteon ja siihen
liittyvien valvontamenettelyjen merkitystä.
Tutkielmassa tarkastellaan, miten sisäinen valvonta asemoituu suhteessa julkisen hallinnon
päätöksenteon legitimiteettiin sekä millä tavoin sisäisen valvonnan menettelyt tukevat
päätöksenteon läpinäkyvyyttä dokumentoiduissa päätöksentekomenettelyissä. Teoreettisena
viitekehyksenä toimivat päätöksenteon legitimiteetin ja läpinäkyvyyden käsitteet, joiden
suhdetta jäsennetään siten, että päätöksenteon läpinäkyvyys ymmärretään päätöksenteon
legitimiteetin keskeisenä edellytyksenä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto koostui Pirkanmaan
hyvinvointialueen aluehallituksen ja aluevaltuuston pöytäkirjoista vuosilta 2022–2025, joista
analyysiin valittiin 26 dokumenttia. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella sisäinen valvonta asemoituu dokumentoidussa päätöksenteossa
institutionaalisiksi menettelyiksi, jotka tuottavat tietoperustaa, jäsentävät vastuusuhteita ja
tekevät menettelyistä jäljitettäviä. Sisäisen valvonnan merkitys päätöksenteon legitimiteetille
on välillinen. Se tuottaa tietoa, joka lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa
päätöksenteon legitimiteetin arvioinnin.
Tulokset osoittavat, että päätöksenteon läpinäkyvyys rakentuu erityisesti dokumentoidun
tulkittavuuden kautta, kuten perustelujen, oikeusperustojen, vastuusuhteiden ja
raportointitiedon kirjaamisena. Samalla tutkimus tuo esiin keskeisen rajoitteen: sisäinen
valvonta vahvistaa menettelyllistä läpinäkyvyyttä, mutta sen yhteys päätöksenteon sisällölliseen
läpinäkyvyyteen jää rajalliseksi.
Tutkimus täsmentää sisäisen valvonnan, päätöksenteon läpinäkyvyyden ja legitimiteetin välistä
suhdetta osoittamalla, että legitimiteetti ei synny yksittäisistä valvontamekanismeista, vaan
niiden tuottaman tiedon tulkittavuuden kautta rakentuvasta arvioitavuudesta. Tulokset
täydentävät julkisen hallinnon tutkimusta tuomalla esiin dokumentoitujen
päätöksentekomenettelyjen merkityksen päätöksenteon legitimiteetin ehtojen rakentumisessa.
ABSTRAKT:
Beslutsfattandets legitimitet inom den offentliga förvaltningen grundar sig i allt högre grad på
hur beslutsprocesser framstår som transparenta, motiverade och utvärderbara.
Acceptabiliteten i beslutsfattandet baseras därmed inte enbart på slutresultat, utan också på
hur besluten bereds, motiveras och dokumenteras. Reformen av välfärdsområdena och
etableringen av en ny förvaltningsnivå har ytterligare betonat betydelsen av dokumenterat
beslutsfattande och tillhörande kontrollförfaranden.
Studien analyserar hur intern kontroll positionerar sig i förhållande till beslutsfattandets
legitimitet samt på vilka sätt dess förfaranden stödjer transparensen i dokumenterade
beslutsprocesser. Den teoretiska referensramen utgörs av begreppen beslutsfattandes
legitimitet och transparens, där beslutsfattandes transparens förstås som en central
förutsättning för beslutsfattandes legitimitet.
Studien genomfördes som en kvalitativ fallstudie. Materialet består av protokoll från styrelsen
och fullmäktige i Birkalands välfärdsområde från åren 2022–2025, varav 26 dokument valdes ut
för analys. Materialet analyserades med hjälp av kvalitativ innehållsanalys.
Utifrån resultaten kan det konstaras att intern kontroll i dokumenterat beslutsfattande
framträder som institutionella förfaranden som producerar kunskapsunderlag, tydliggör
ansvarsförhållanden och gör processer spårbara. Dess betydelse för beslutsfattandes
legitimiteten är indirekt: den producerar information som ökar transparensen i beslutsfattandet
och därigenom möjliggör en bedömning av beslutsfattandes legitimitet.
Resultaten visar vidare att transparensen i beslutsfattandet i synnerhet byggs upp genom
dokumenterad tolkbarhet, såsom formulering av motiveringar, rättsliga grunder,
ansvarsförhållanden och rapporteringsinformation. Samtidigt framkommer en central
begränsning: även om intern kontroll stärker den proceduriella transparensen, förblir
kopplingen till den innehållsliga prövningen av beslut ofta svag i protokollen. Detta innebär att
intern kontroll i första hand bidrar till att göra beslutsfattandet utvärderbart, snarare än att
synliggöra den innehållsliga avvägningen bakom besluten.