Sisäinen valvonta julkisen hallinnon päätöksenteon legitimiteetin rakentumisessa: läpinäkyvyyden merkitys

Abstract

TIIVISTELMÄ: Julkisen hallinnon päätöksenteon legitimiteetti rakentuu yhä selvemmin sen perusteella, miten päätöksenteko näyttäytyy ulospäin läpinäkyvänä, perusteltuna ja arvioitavana. Päätöksenteon hyväksyttävyys ei siten perustu ainoastaan lopputuloksiin, vaan siihen, miten läpinäkyvästi päätökset valmistellaan, perustellaan ja dokumentoidaan. Hyvinvointialueuudistus ja uuden hallintotason muodostuminen ovat korostaneet dokumentoidun päätöksenteon ja siihen liittyvien valvontamenettelyjen merkitystä.

Tutkielmassa tarkastellaan, miten sisäinen valvonta asemoituu suhteessa julkisen hallinnon päätöksenteon legitimiteettiin sekä millä tavoin sisäisen valvonnan menettelyt tukevat päätöksenteon läpinäkyvyyttä dokumentoiduissa päätöksentekomenettelyissä. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat päätöksenteon legitimiteetin ja läpinäkyvyyden käsitteet, joiden suhdetta jäsennetään siten, että päätöksenteon läpinäkyvyys ymmärretään päätöksenteon legitimiteetin keskeisenä edellytyksenä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto koostui Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen ja aluevaltuuston pöytäkirjoista vuosilta 2022–2025, joista analyysiin valittiin 26 dokumenttia. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.

Tulosten perusteella sisäinen valvonta asemoituu dokumentoidussa päätöksenteossa institutionaalisiksi menettelyiksi, jotka tuottavat tietoperustaa, jäsentävät vastuusuhteita ja tekevät menettelyistä jäljitettäviä. Sisäisen valvonnan merkitys päätöksenteon legitimiteetille on välillinen. Se tuottaa tietoa, joka lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa päätöksenteon legitimiteetin arvioinnin.

Tulokset osoittavat, että päätöksenteon läpinäkyvyys rakentuu erityisesti dokumentoidun tulkittavuuden kautta, kuten perustelujen, oikeusperustojen, vastuusuhteiden ja raportointitiedon kirjaamisena. Samalla tutkimus tuo esiin keskeisen rajoitteen: sisäinen valvonta vahvistaa menettelyllistä läpinäkyvyyttä, mutta sen yhteys päätöksenteon sisällölliseen läpinäkyvyyteen jää rajalliseksi.

Tutkimus täsmentää sisäisen valvonnan, päätöksenteon läpinäkyvyyden ja legitimiteetin välistä suhdetta osoittamalla, että legitimiteetti ei synny yksittäisistä valvontamekanismeista, vaan niiden tuottaman tiedon tulkittavuuden kautta rakentuvasta arvioitavuudesta. Tulokset täydentävät julkisen hallinnon tutkimusta tuomalla esiin dokumentoitujen päätöksentekomenettelyjen merkityksen päätöksenteon legitimiteetin ehtojen rakentumisessa.

ABSTRAKT: Beslutsfattandets legitimitet inom den offentliga förvaltningen grundar sig i allt högre grad på hur beslutsprocesser framstår som transparenta, motiverade och utvärderbara. Acceptabiliteten i beslutsfattandet baseras därmed inte enbart på slutresultat, utan också på hur besluten bereds, motiveras och dokumenteras. Reformen av välfärdsområdena och etableringen av en ny förvaltningsnivå har ytterligare betonat betydelsen av dokumenterat beslutsfattande och tillhörande kontrollförfaranden.

Studien analyserar hur intern kontroll positionerar sig i förhållande till beslutsfattandets legitimitet samt på vilka sätt dess förfaranden stödjer transparensen i dokumenterade beslutsprocesser. Den teoretiska referensramen utgörs av begreppen beslutsfattandes legitimitet och transparens, där beslutsfattandes transparens förstås som en central förutsättning för beslutsfattandes legitimitet.

Studien genomfördes som en kvalitativ fallstudie. Materialet består av protokoll från styrelsen och fullmäktige i Birkalands välfärdsområde från åren 2022–2025, varav 26 dokument valdes ut för analys. Materialet analyserades med hjälp av kvalitativ innehållsanalys.

Utifrån resultaten kan det konstaras att intern kontroll i dokumenterat beslutsfattande framträder som institutionella förfaranden som producerar kunskapsunderlag, tydliggör ansvarsförhållanden och gör processer spårbara. Dess betydelse för beslutsfattandes legitimiteten är indirekt: den producerar information som ökar transparensen i beslutsfattandet och därigenom möjliggör en bedömning av beslutsfattandes legitimitet.

Resultaten visar vidare att transparensen i beslutsfattandet i synnerhet byggs upp genom dokumenterad tolkbarhet, såsom formulering av motiveringar, rättsliga grunder, ansvarsförhållanden och rapporteringsinformation. Samtidigt framkommer en central begränsning: även om intern kontroll stärker den proceduriella transparensen, förblir kopplingen till den innehållsliga prövningen av beslut ofta svag i protokollen. Detta innebär att intern kontroll i första hand bidrar till att göra beslutsfattandet utvärderbart, snarare än att synliggöra den innehållsliga avvägningen bakom besluten.