Aluepolitiikan keinot maaseudun resilienssin vahvistamisessa osana Suomen huoltovarmuutta
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tämä tutkielma tarkastelee alueellisen resilienssin merkitystä maaseudun elinvoimaisuuteen ja miten aluepoliittisilla keinoilla voidaan vaikuttaa maaseudun resilienssin vahvuuteen. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan millainen merkitys maaseudun resilienssillä on Suomen huoltovarmuuteen.
Maaseudun tulevaisuuden näkymiä heikentävät ikääntyvä ja vähenevä väestö sekä sen myötä heikkenevät palvelut alueella. Monet maaseutualueet Suomessa kärsivät väestökadosta, kun muuttoliike suuntautuu kasvukeskuksiin. Maaseudulla on kuitenkin monien alueiden heikkenemisestä huolimatta tärkeä merkitys Suomen yhteiskunnalle monessa eri roolissa. Yhtenä maaseudun keskeisenä roolina on Suomen ruokajärjestelmän omavaraisuuden turvaaminen ruoan alkutuotannolla. Maaseutu on lisäksi myös elinkeinojen sijaintipaikka, asuinpaikka, kulttuurin ja perinteen paikka sekä tärkeä vapaa-ajan paikka.
Yhtenä maaseudun ongelmia helpottavana tekijänä voidaan pitää alueellista resilienssiä. Alueellinen resilienssi merkitsee alueen joustavuutta, toipumiskykyä ja uudistumiskykyä. Resilientti alue kykenee paremmin sopeutumaan yllättäviin tilanteisiin sekä toipumaan ja uudistumaan niistä kriisienkin keskellä. Maaseudun resilienttisyydellä eli alueen vahvuudella on vaikutusta yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimintoihin, kuten Suomen huoltovarmuuteen.
Aluepolitiikan päätöksen ja linjaukset vaikuttavat vahvasti maaseudun alueiden resilienssiin. Aluepoliittisilla päätöksillä voidaan vahvistaa tai heikentää alueen resilienssiä. Maaseudun aluepolitiikkaa toteutetaan kolmella eri tasolla: paikallisella tasolla, kansallisella tasolla sekä kansainvälisellä tasolla eli Euroopan Unionin ohjauksessa. Euroopan Unionilla on merkittävä rooli maaseudun aluepolitiikan toteutuksessa monin eri keinoin, esimerkiksi rahoituksen myöntäjänä.