Julkisten hankintojen muutoksenhaun tehokkuus : Vaihtoehtoiset ratkaisut julkisten hankintojen muutoksenhakuun ja sen tehostamiseen
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tutkielmassa tarkastellaan julkisten hankintojen muutoksenhakujärjestelmän tehokkuutta sekä EU:n oikeussuojadirektiivin että käytännön näkökannoilta. Lisäksi selvitetään muutoksenhakujärjestelmän kehittämismahdollisuuksia siitä näkökulmasta, että muutoksenhaku olisi kehittämistoimenpiteiden myötä kaikille osapuolille nopea, edullinen ja saavutettava prosessi, joka johtaisi oikeudenmukaiseen lopputulokseen. Keskeisiksi haasteiksi muutoksenhakujärjestelmässä on havaittu hidas ja jäykkä prosessi, joka ei ole kaikille osapuolille aina saavutettava. Tutkimuksen hypoteesina on se, ettei julkisten hankintojen nykyinen muutoksenhakujärjestelmä vastaa EU:n oikeussuojadirektiivin asettamia tehokkuusvaatimuksia täysimääräisesti. Tutkimusote on lainopillinen ja sitä täydennetään oikeusvertailun ja empirian avulla. Lähdeaineisto koostuu kansallisesta ja EU-lainsäädännöstä, oikeuskäytännöstä, oikeuskirjallisuudesta sekä virallislähteistä.
Tutkimus osoittaa, että Suomen nykyinen muutoksenhakujärjestelmä on muodostunut julkisten hankintojen prosessuaaliseksi pullonkaulaksi, jota hankintayksiköt pyrkivät välttelemään hankintojen laadun ja innovatiivisuuden kustannuksella. Muutoksenhaku voi pahimmillaan viivästyttää hankintaa vuosilla, mikä tarkoittaa väistämättä myös kustannusten kasvua niin hankintayksikölle kuin tarjouskilpailun voittaneelle tarjoajallekin. Vertailumaissa tehokkuus on ainakin ajallisesti huomattavasti parempaa, vaikka esimerkiksi Ruotsissa valitusmäärät ovat huomattavasti suuremmat kuin Suomessa. Tutkimuksen perusteella on suositeltavaa, että Suomessa tehtäisiin laajoja rakenteellisia muutoksia julkisten hankintojen muutoksenhakujärjestelmään esimerkiksi perustamalla erillinen riippumaton muutoksenhakuelin tai hyödyntämällä tekoälyn tuomia mahdollisuuksia muutoksenhakuprosessissa. Toimenpiteitä tulisi tehdä joka tapauksessa, jotta julkisten varojen käyttöä voitaisiin tehostaa ja saada samalla parempia lopputuloksia julkisissa hankinnoissa.