Hyvinvointialueiden strategiat Mintzbergin 5P-viitekehyksessä : Vertaileva analyysi viiden hyvinvointialueen strategia-asiakirjoista
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Hyvinvointialueuudistus astui voimaan vuoden 2023 alussa ja siirsi sosiaali- ja
terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuun kunnilta 21
hyvinvointialueelle. Uudistus on synnyttänyt tarpeen tarkastella, miten uudet
organisaatiot lähestyvät strategista johtamista virallisissa asiakirjoissaan. Tutkielman
tavoitteena on analysoida, miten strateginen johtaminen ilmenee viiden
hyvinvointialueen strategia-asiakirjoissa Mintzbergin 5P-viitekehyksen näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena dokumenttianalyysina ja teorialähtöisenä
sisällönanalyysina. Aineistona käytettiin viiden hyvinvointialueen virallisia strategiaasiakirjoja
vuosilta 2023–2025. Analyysirunkona toimi Mintzbergin (2003) 5Pviitekehys,
joka jakaa strategian suunnitelmaan, juoneen, malliin, asemaan ja
näkökulmaan.
Analyysi osoittaa, että kaikki viisi aluetta täyttävät hyvinvointialuelain asettaman
velvoitteen, mutta strategioiden kyky ohjata toimintaa vaihtelee merkittävästi.
Alueiden arvopohjat ovat yhteneväisiä, mutta taktiset ratkaisut eriytyvät
toimintaympäristön mukaan. Merkittävimmät erot ilmenivät juoniulottuvuudessa:
Pirkanmaa ja Päijät-Häme rakentavat työnantajabrändiään, Kainuu panostaa
digiloikkaan, Etelä-Pohjanmaa siirtää painopistettä ennaltaehkäisyyn ja Itä-Uusimaa
erottuu numeerisesti tarkalla tuottavuusohjelmallaan.
Mintzbergin 5P-viitekehys osoittautui käyttökelpoiseksi analyysivälineeksi, sillä se
pakottaa erottamaan strategisen retoriikan todellisista valinnoista. Vahvimmat
strategiat ovat niitä, joissa juoni on kirkas ja identiteetti selkeä. Tutkimus osoittaa, että
strategioiden laadullinen epätasa-arvo on yhteiskunnallinen ongelma, koska se
heijastuu palveluiden suunnitteluun ja resurssien kohdentamiseen.
