Hyvinvointialueiden strategiat Mintzbergin 5P-viitekehyksessä : Vertaileva analyysi viiden hyvinvointialueen strategia-asiakirjoista

Abstract

Hyvinvointialueuudistus astui voimaan vuoden 2023 alussa ja siirsi sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuun kunnilta 21 hyvinvointialueelle. Uudistus on synnyttänyt tarpeen tarkastella, miten uudet organisaatiot lähestyvät strategista johtamista virallisissa asiakirjoissaan. Tutkielman tavoitteena on analysoida, miten strateginen johtaminen ilmenee viiden hyvinvointialueen strategia-asiakirjoissa Mintzbergin 5P-viitekehyksen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena dokumenttianalyysina ja teorialähtöisenä sisällönanalyysina. Aineistona käytettiin viiden hyvinvointialueen virallisia strategiaasiakirjoja vuosilta 2023–2025. Analyysirunkona toimi Mintzbergin (2003) 5Pviitekehys, joka jakaa strategian suunnitelmaan, juoneen, malliin, asemaan ja näkökulmaan. Analyysi osoittaa, että kaikki viisi aluetta täyttävät hyvinvointialuelain asettaman velvoitteen, mutta strategioiden kyky ohjata toimintaa vaihtelee merkittävästi. Alueiden arvopohjat ovat yhteneväisiä, mutta taktiset ratkaisut eriytyvät toimintaympäristön mukaan. Merkittävimmät erot ilmenivät juoniulottuvuudessa: Pirkanmaa ja Päijät-Häme rakentavat työnantajabrändiään, Kainuu panostaa digiloikkaan, Etelä-Pohjanmaa siirtää painopistettä ennaltaehkäisyyn ja Itä-Uusimaa erottuu numeerisesti tarkalla tuottavuusohjelmallaan. Mintzbergin 5P-viitekehys osoittautui käyttökelpoiseksi analyysivälineeksi, sillä se pakottaa erottamaan strategisen retoriikan todellisista valinnoista. Vahvimmat strategiat ovat niitä, joissa juoni on kirkas ja identiteetti selkeä. Tutkimus osoittaa, että strategioiden laadullinen epätasa-arvo on yhteiskunnallinen ongelma, koska se heijastuu palveluiden suunnitteluun ja resurssien kohdentamiseen.