Dokumentti saattaa sisältää tekoälylle sopivaa tietoa : Viestintäkäytänteet asiantuntijaorganisaation sisäisessä dokumentoinnissa generatiivisen tekoälyn aikakaudella
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Generatiivisen tekoälyn nopea yleistyminen on muuttanut organisaatioiden viestintää ja tiedonhallintaa tavalla, joka haastaa perinteiset dokumentointikäytännöt. Tekoäly ei toimi enää pelkkänä teknisenä apuvälineenä, vaan se kytkeytyy osaksi tiedon tuottamisen ja tulkinnan prosesseja. Tämä kehitys herättää tarpeen tarkastella, millaisin edellytyksin tekoäly voi toimia organisaation viestinnällisessä infrastruktuurissa ja miten dokumentoinnin rooli ja merkitys muovautuvat uuden teknologian käyttöönoton myötä.
Tässä pro gradu tutkielmassa tarkastellaan, miten viestintäkäytänteet muotoutuvat suomalaisen asiantuntijaorganisaation sisäisessä dokumentoinnissa tekoälyavusteisessa ympäristössä. Dokumentointia lähestytään tutkimuksessa tiedonhallinnallisena, viestinnällisenä ja relationaalisena käytänteenä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten tekoäly osallistuu dokumentointiin, millaisia puhetapoja ja merkityksiä siihen liitetään sekä miten dokumentointikäytänteitä arvioidaan. Tutkimus tuottaa ymmärrystä siitä, millaisia mahdollisia muutoksia tekoäly tuo organisaatioiden arjen viestintäprosesseihin ja tiedonhallinnan rakenteisiin.
Aineisto pohjautuu seitsemään puolistrukturoituun teemahaastatteluun, jotka toteutettiin kohdeorganisaation asiantuntijoiden kanssa 26.9.–14.10.2025 välisenä aikana. Aineiston teorioinnissa nojataan Robert T. Craigin (2005) metateoreettiseen malliin ja sosiomateriaaliseen viitekehykseen, jota lähestytään relationaalisen ontologian kautta. Viestintää tarkastellaan käytäntönä, jossa toimijuus ei ole yksilön ominaisuus, vaan se rakentuu ihmisten, teknologioiden ja organisatoristen rakenteiden välisissä suhteissa. Analyysissa on mukana myös Lindholmin ja Sihvosen (2024) luokittelu viestinnällisen toimijuuden tasoista, joilla tekoälyn roolia jäsennetään.
Analyysissa hyödynnettiin abduktiivista ja iteratiivista teema-analyysia (PIQDA). Tuloksista ilmeni, että tekoälyn käyttöönotto muuttaa dokumentoinnin ehtoja monitasoisesti. Tekoäly nousee relationaaliseksi toimijaksi tilanteissa, joissa se paljastaa organisaation vanhentuneen ja siiloutuneen tiedon sekä tuottaa uusia normatiivisia vaatimuksia dokumentaation rakenteisuudelle ja ajantasaisuudelle. Lisäksi asiantuntijuus näyttäytyy siirtymänä sisällöntuotannosta kohti meta‑asiantuntijuutta, jossa korostuu kyky arvioida ja ohjata tekoälyn tuottamia sisältöjä.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että tekoäly-ystävällinen dokumentaatio vaatii siirtymistä passiivisesta säilyttämisestä aktiiviseen elinkaaren hallintaan. Tutkielmassa esitetään malli relationaalisesta dokumentointiekosysteemistä, joka havainnollistaa, miten organisaatiot voivat rakentaa dokumentaationsa modulaariseksi ja laadukkaaksi siten, että se palvelee luotettavasti sekä inhimillistä että teknologista toimijuutta tulevaisuuden tietotyössä.