Valtion ohjaus hyvinvointialueilla : Tutkimus ohjauskeinoista ja alijäämien kattamisvaatimuksen ohjausta vahvistavasta roolista
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tämän laadullisen pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia, millaisia julkisen hallinnan
piirteitä ja ohjauskeinoja hyödynnetään hyvinvointialueiden ohjauksessa, ja millä tavalla
vaatimus alijäämien kattamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi on vahvistamassa valtion
ohjausroolia. Tutkimuksessa on siis kaksi pääkysymystä. Tarkempina tutkimuskysymyksinä on,
että miten hyvinvointialueiden alijäämä vaikuttaa ohjaukseen ja mikä ohjauskeino korostuu
muista ja miksi sekä ilmeneekö VM:n ohjaus vahvempana suhteessa STM:n ohjaukseen, ja jos
ilmenee, millä tavoin se ilmenee. Lisäksi muut tarkemmat tutkimuskysymykset ovat, että
millaisena julkinen hallinta näyttäytyy hyvinvointialueiden toiminnassa sekä miten
tämänhetkinen ohjaus on vaikuttanut hyvinvointialueisiin, kun hyvinvointialueet ovat
alijäämäisiä.
Teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen erilliseen kokonaisuuteen eli julkiseen hallintaan ja
ohjaukseen. Ensiksi perehdytään julkista hallintaa koskevaan lukuun, jossa tarkastellaan julkisen
hallinnan käsitettä, erillisiä hallintoelimiä sekä yhteistyötä. Teorian toisessa osuudessa ohjausta
lähestytään informaatio-, resurssi- ja normiohjauksen sekä hybridiohjauksen kautta. Teoreettisen viitekehyksen jälkeen on tutkimuskohteen kuvaus, jossa käsitellään
hyvinvointialueita sekä siihen sisältyvää arviointimenettelyä. Tutkimuskohteen kuvaus luo
kontekstin, minkä pohjalta myös tämän pro gradu -tutkielman aineisto kerätään.
Tämä tutkielma on laadullinen tutkimus, ja tutkimuksen aineisto koostuu Helsingin Sanomien 79
uutisesta ja artikkelista. Aineisto kerättiin vuoden 2025 maaliskuussa Helsingin Sanomien
kahden viikon kokeilujakson aikana. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia, ja sen
vaiheet on kuvattu tutkielmassa tarkasti.
Tutkimuksen tuloksia tarkastellaan viidessä eri alaluvussa. Tämänhetkisen ohjauksen
seurauksena hyvinvointialueet ovat pyrkineet sopeuttamaan toimintaansa asetettujen
tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuloksista on havaittavissa, että hyvinvointialueet ovat päätyneet
luopumaan aikaisemmista toimintatavoista ja luoneet uusia toimintatapoja. Alijäämäisen
taloustilanteen takia monet hyvinvointialueet ovat myös olleet lisärahoituksen tarpeessa ja
pyrkivät hakemaan lisää tuloja muun muassa asiakasmaksujen hintojen korottamisen kautta
sekä valtion lisärahoituksen ja lainanottovaltuuden avulla. Hyvinvointialueiden tilanne on myös
vaikuttanut henkilöstön määrään, joka on johtanut henkilöstön vähäisyyteen. Tämän
seurauksena on tullut hyvinvointialueille huomautuksia Avilta. Viimeisessä tuloksia
käsittelevässä alaluvussa tarkastellaan ministeriöiden tiukempaa ohjausta hyvinvointialueisiin
nähden.
Johtopäätöksenä todetaan, että ministeriöiden ja hyvinvointialueiden välillä on havaittavissa
vuorovaikutuksen puutetta sekä ohjaus on hyvin ministeriöpainotteista. Julkisen hallinnan
vuorovaikutteisuuden puute on näkyvissä, vaikka ministeriöt ja hyvinvointialueet tekevät
yhteistyötä.