Tekoälyn merkitys työntekijöiden kognitiivisessa kuormituksessa tietotyövaltaisissa organisaatioissa
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tekoäly on noussut keskeiseksi osaksi tietotyötä ja muokkaa sekä työn tekemisen tapoja että organisaatioiden osaamisvaatimuksia ja työarkea. Tekoälyteknologioiden kehitys on tuonut tietotyöhön merkittäviä hyötyjä, mutta samalla lisännyt työn kognitiivista kuormittavuutta. Tietotyössä, jonka ydin perustuu ajatteluun, päätöksentekoon ja tiedonkäsittelyyn, on välttämätöntä ymmärtää tekoälyn vaikutuksia työntekijöiden kognitiivisiin prosesseihin, jotta nämä vaikutukset voidaan huomioida tekoälyn käyttöönoton johtamisessa. Tämä kvalitatiivinen tutkimus tarkastelee tekoälyn roolia tietotyöntekijöiden kognitiivisen kuormituksen muodostumisessa.
Tutkimuksen tavoitteena on hankkia syvällistä ymmärrystä siitä, miten tekoäly näkyy nykypäivän tietotyössä, millä tavoin se vaikuttaa tietotyöntekijän kognitiivisiin prosesseihin sekä miten tekoälyn käyttöä voidaan johtaa ja tukea organisaatioissa siten, että se tukee henkilöstön kognitiivista suorituskykyä. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta pääteemasta, joista ensimmäinen tarkastelee kognitiivisen kuormituksen teoriaa ja tekijöitä, ihmisen kognitiivisia prosesseja sekä johtamisen roolia kuormituksen tukemisessa. Teoreettisen viitekehyksen toinen pääteema käsittelee tekoälyn käsitteitä ja kehittymistä, tekoälyn roolia nykyajan tietotyössä, sekä sen vaikutuksia kognitiivisessa kuormituksessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisina teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tekoäly vaikuttaa tietotyöntekijän kognitiivisiin prosesseihin moninaisesti ja tilannesidonnaisesti. Tekoäly voi tukea työntekijän tarkkaavaisuutta, muistia, oppimista ja ongelmanratkaisua, mutta toisaalta myös lisätä kuormitusta passivoimalla omaa ajattelua ja muistia antamalla epäolennaista tietoa tekemällä tiedonkäsittelystä raskaampaa. Sen vaikutukset eivät siis ole yksiselitteisiä ja riippuvat käytettävissä olevien työkalujen käyttöliittymistä, työnantajaorganisaation rakenteista, johtamiskäytänteistä ja kulttuurista sekä siitä, missä vaiheessa työskentelyprosessia ja millä tavoin työntekijä tekoälyä hyödyntää.
Tutkielman käytännön suositukset korostavat, että organisaatioiden tulisi siirtyä puhtaiden teknologisten ratkaisujen käyttöönotosta tekoälyn tuomien muutosten ja ihmisten johtamiseen. Yksittäisten työkalujen käytön kouluttamisen sijaan organisaatioiden tulisi vahvistaa työntekijöiden valmiuksia kehittää ja muokata tekoälyavusteisia ratkaisuja omien tehtäväkohtaisten ja henkilökohtaisten tarpeidensa mukaisesti.