Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö digitaalisilla alustoilla

Digitalisaation nopea kehitys on muuttanut perinteisiä markkinarakenteita ja mahdollistanut tilanteen, missä kilpailun toimivuus on uhattuna suuren määrän markkinavoimaa keskittyessä muutamille alustayrityksille. Tässä tutkielmassa selvitetään niitä tekijöitä, millä arvioidaan määräävän markkina-aseman muodostumista relevanteilla markkinoilla, sekä millä tavoilla määräävää asemaa voi käyttää väärin kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen vastaisesti. Lisäksi arvioidaan digitaalisten markkinoiden erityispiirteitä, sekä miten perinteisillä markkinoilla kehittyneet kilpailusäännöt ja oikeuskäytäntö soveltuvat digitaalisilla alustoilla tapahtuvan väärinkäytön arviointiin. Käytetty tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen, jolloin tavoitteena on pyrkiä tulkitsemaan ja systematisoimaan voimassa olevaa oikeutta. Tutkielmassa käydään läpi relevantti kilpailuoikeudellinen sääntely, sen tavoitteet ja periaatteet, sekä pyritään hahmottamaan, miten kilpailusääntöjä on käytännössä tulkittu tuomioistuimissa ja Euroopan komission toimesta oikeustapausten kautta. Oikeuskäytännön tulkinta muodostaa merkittävän osan tutkimusaiheen analysointia, sillä kilpailusäännöt ovat avoimia ja yleisluontoisia ja saavat tarkemman merkityksen oikeuskäytännön kautta. Yritys voi olla määräävässä markkina-asemassa vain määritellyillä markkinoilla, joten tutkimuksessa käydään läpi määräävän markkina-aseman arviointia edeltävä relevanttien markkinoiden määrittely, jotka koostuvat relevanteista tuotemarkkinoista ja relevanteista maantieteellisistä markkinoista. Markkinamäärittelyn jälkeen käsitellään niitä tekijöitä, joita otetaan huomioon osana määräävän markkina-aseman olemassaolon arviointia. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä käsittelevässä kappaleessa systematisoidaan väärinkäytön luokittelua ja tunnistetaan erilasia digitaalisilla alustoilla ilmeneviä väärinkäytön muotoja. Tutkimuksessa selviää, että digitaalisilla alustoilla ilmenee oikeuskäytännössä jo tunnettuja väärinkäytön muotoja, kuten toimituksesta pidättäytyminen ja sitominen. Vaikka digitaalisilla alustoilla on perinteisiin markkinoihin nähden uusia huomioitavia tekijöitä, voidaan vakiintuneita tulkintoja ja arviointityökaluja hyödyntää melko hyvin myös digitaalisessa toimintaympäristössä. Myös uusia, erityisesti digitaalisilla alustoilla esiintyviä väärinkäytön muotoja tunnistettiin, esimerkiksi itsensä suosiminen ja kohtuuton datan käyttäminen. Uusien väärinkäytön muotojen osalta oikeuskäytäntö on vasta kehittymässä, ja digitaalisilla alustoilla väärinkäyttöön liittyykin tämän vuoksi epävarmuutta oikeusvarmuuden kannalta. Tutkimuksessa käy ilmi suurten datamäärien, verkostovaikutusten, ja käyttäjämäärien keskittymisen merkitys alustayritysten toiminnassa, ja näitä tekijöitä arvioidaan määräävän aseman syntymisessä ja osana väärinkäytön ilmenemismuotoja. Tutkimuksen tuloksissa havaitaan myös kilpailuoikeuden kehityssuunta, joka pyrkii vastaamaan digitaalisen toimintaympäristön mukanaan tuomiin haasteisiin.