Valta ja vastuu osana sananvapautta : Vastaavan päätoimittajan asema Viestikoekeskus -kohun uutisoinnissa

Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisema artikkeli salaisen Viestikoekeskuksen toiminnasta synnytti laajan yhteiskunnallisen keskustelun niin sananvapaudesta, toimittajien asemasta kuin päätoimittajan roolista ja vastuusta. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee päätoimittajan kantamaa vastuuta ja valtaa, mitkä ovat myös merkittäviä osia median toiminnassa, sillä päätoimittaja vastaa aina viimekädessä median työstä. Myös yhteiskunnallinen vastuu, joka päätoimittajalle heijastetaan, on merkittävä. Aiheeseen tartutaan paremmin Helsingin Sanomien (HS) entisen vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen roolin kautta HS:n Viestikoekeskus -uutisoinnissa vuosina 2017–2022. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten päätoimittajan valtaa ja vastuuta käsitellään journalismissa. Tutkielma käyttää tutkimuksellisena viitekehyksenään kriittistä diskurssianalyysia ja syventyy aiheeseen varsinkin representaatioiden kautta. Tässä hyödynnetään erityisesti Fairclough’n (2003) määritelmiä aiheesta. Aiheeseen paneudutaan tarkastelemalla syvemmin sananvapauslain sisältöä, Julkisen sanan neuvoston journalistin ohjeita ja analysoimalla kriittisen diskurssianalyysin avulla Yleisradion (Yle) ja HS:n aiheesta julkaisemia uutisartikkeleita. Tutkimusta taustoitetaan perehtymällä päätoimittajien toimintaa analysoivaan tutkimukseen, mutta myös käymällä lyhyesti läpi suomalaisen mediamaiseman päätoimittajiin keskittyviä kohuja. Tällaisia kohuja on Suomessa ollut viime vuonna muutamia, ja erityisesti näitä tarkastellaan Kiviojan (2021) aiheesta julkaisemien analysoivien artikkelien pohjalta. Lisäksi huomio kiinnitetään muun muassa suomalaisen Matti Kuuselan, entisen Aamulehden toimittajan, tapaukseen, jossa palkintojakin voittanut toimittaja tunnusti sepittäneensä useita palkittuja artikkeleitaan. Itse päätoimittajan vastuuta ja rooliin asettamia oletuksia taustoitetaan muun muassa Groenhartin ja Bardoelin (2011) sekä Tiilikan (2012) tutkimusten avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että päätoimittajan vastuulle laitetaan iso painoarvo erityisesti muiden päätoimittajien puolelta. Päätoimittajan nähdään helposti kantavan isompaa journalistista valtaa sekä vastuuta kuin mitä laki tai voimassa olevat säädökset välttämättä määräävät. Valta ja vastuu ovat siis ennemmin usein sisäistettyjä konsepteja. Tuloksissa myös huomataan, että vaikka Ylen ja HS:n uutisointi ei isoissa määrin eroa toisistaan kohussa, joka kohdistuu HS:n vastaavaan päätoimittajaan ja toimittajiin, käsitellään aihetta Ylellä laajemmin myös ulkopuolisten toimijoiden mielipiteiden kautta, kun taas HS:llä käsittely on teknisempää ja nojaa lähinnä asian läpikäyntiin ajankohtaisten käänteiden avulla.