Pankin työntekijöiden yksityisyyden suoja rahanpesun riskienhallinnassa

Rahanpesu on kansainvälinen ongelma, jonka vaikutukset aiheuttavat vahinkoa koko rahoitusalan vakaudelle ja luotettavuudelle. Finanssivalvonta on arvioinut, että luottolaitoksia koskeva rahanpesuriski on merkittävä. Tämän vuoksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla rahanpesuriskiä voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä luotto- ja finanssialalla. Useat rahanpesun torjumista koskevat riskienhallintamenetelmät kohdistuvat asiakkaiden toiminnan tarkasteluun. Rahanpesun riskienhallintamenetelmiin voidaan kuitenkin katsoa kuuluvan myös työntekijöihin liittyviä toimintaperiaatteita ja menettelytapoja. Tässä tutkielmassa tarkastellaan sellaisia rahanpesun riskienhallinnan toimenpiteitä, jotka kohdistuvat pankin työntekijöihin. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on varmistua siitä, etteivät työntekijät väärinkäytä asemaansa rahanpesua koskeviin tarkoituksiin. Erityisesti tutkielmassa tarkastellaan työntekijöiden taustaselvityksiä ja vaatimustenmukaisuuden valvontaa. Toimenpiteitä tarkastellaan työelämän tietosuojalaissa määriteltyjen henkilötietojen käsittelyä koskevien edellytysten näkökulmasta. Näin ollen tutkimusongelma on seuraava: aiheuttaako rahanpesun riskienhallinta potentiaalisen uhkan pankin työntekijöiden yksityisyyden suojalle. Potentiaalisen uhkan pankin työntekijöiden yksityisyyden suojalle voidaan todeta luovan työelämän tietosuojalaissa määriteltyjen henkilötietojen käsittelyä koskevien edellytysten laiminlyömisen. Näitä edellytyksiä ovat tarpeellisuusvaatimus, työntekijän henkilötietojen keräämisen yleiset edellytykset ja työnantajan tiedonantovelvollisuus. Pankin on lähtökohtaisesti noudatettava näitä vaatimuksia rahanpesun riskienhallinnan nojalla tehtävään työntekijöiden henkilötietojen käsittelyyn. Pankin rahanpesun riskienhallinta ei näin ollen itsessään aiheuttane uhkaa työntekijöiden yksityisyyden suojalle. Rahanpesun riskienhallinta voidaan kuitenkin nähdä työntekijöiden yksityisyyden suojaa kaventavana tekijänä. Työsuhteessa voidaan pitää tavallisena, että työntekijät luovuttavat työsuhteen kannalta tarvittavia tietoja. Työntekijöiden yksityisyyden suojaa voidaan kuitenkin edistää noudattamalla riskiperusteista lähestymistapaa, jossa vaatimustenmukaisuuden valvonta ja työntekijöiden taustaselvitykset kohdistetaan työtehtäviin ja tilanteisiin, joissa rahanpesun riski on tosiasiallisesti merkittävä Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena ovat erityisesti laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, neljäs rahanpesudirektiivi ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Näin ollen tutkielma toteutetaan oikeusdogmaattisena eli lainopillisena tutkimuksena, koska tarkastelun kohteena on voimassa oleva oikeus. Tutkimusaineistona hyödynnetään niin vahvasti kuin heikosti velvoittavia ja sallittuja oikeuslähteitä.